keskiviikko, 27 marraskuun

Pankeille tehdyn kyselyn mukaan korkojen nousu aiheutti aluksi piikin lyhennysvapaiden kysyntään. Kysyntä ei silti noussut lähellekään korona-ajan alkuvaiheen tasoa.

OP Tampereen liiketoimintajohtaja Kirsi Välimäki kertoo, miksi asiakkaat hakevat nykyään vähemmän lyhennysvapaita lainaan kuin aiemmin.

Pankkien asiakkaat hakevat selvästi vähemmän lyhennysvapaita lainaan kuin korona-aikana.

Esimerkiksi OP:n henkilöasiakkaiden lyhennysvapaiden määrä on viimeiset vuodet ollut laskussa.

Viime vuonna OP:n laina-asiakkaat ottivat lyhennysvapaita noin viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2022. Tänä vuonna tammi-elokuussa lyhennysvapaiden määrä on laskenut taas lähes 20 prosentilla viime vuodesta.

Lyhennysvapaalla velallinen maksaa lainastaan vain korot ja kulut.

Vapaasta ei nykyisten korkojen aikana saa kuukausittaisiin kuluihin yhtä suurta helpotusta kuin nollakorkoaikana, koska lainan korot muodostavat aiempaa suuremman osuuden lainan kuukausierästä.

– Kun on pitkiä laina-aikoja, niin myös kokonaiskoroilla on merkitys. Halutaan lyhentää lainaa, koska rahalle on tullut hinta, sanoo liiketoimintajohtaja Kirsi Välimäki OP Tampereesta.

Viime aikoina korot ovat tosin laskeneet. Välimäki uskoo, että lyhennysvapaiden kysyntä asettuu niin sanotusti tavalliselle tasolleen.

– Yleensä lyhennysvapaita haetaan erilaisiin taloudellisiin tilanteisiin, kuten perhevapaat, opintovapaat tai yllättävien menojen vuoksi.

Nämä syyt pysyvät todennäköisesti merkittävässä osassa myös tulevaisuudessa.

Koronakeväänä 2020 ennätysmäärä suomalaisia haki asuntolainaansa lyhennysvapaata. Koronarajoitukset lisäsivät lomautuksia ja työttömyyttä, joten monilla tuli vaikeuksia lyhentää asuntolainaa.

Korona lähes kaksinkertaisti kysynnän

Yle kysyi lyhennysvapaiden kysynnästä muutamalta suurelta pankilta. Kaikissa niissä lyhennysvapaiden määrä on tasaantunut korona-ajan huipun jälkeen.

Nordeassa lyhennysvapaiden kysyntä on säilynyt varsin vakaana koronan alkuajan piikin jälkeen, jolloin lyhennysvapaiden käyttöaste lähes kaksinkertaistui aiempaan tasoon nähden.

Lyhennysvapaan lisäksi Nordean asiakas voi vaikuttaa lainan lyhennyksiin niin kutsutun lyhennusjouston avulla. Lyhennysjousto antaa mahdollisuuden muokata lainan lyhennystä mobiili- tai verkkopankissa ilman erillistä hakemusta.

Yleisimmin lyhennysvapaa kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen. Kuva: Marko Melto / Yle

Myös Danske Bankissa lyhennysvapaissa nähtiin voimakas piikki koronapandemian alkuvaiheessa. Tämän jälkeen lyhennysvapaahakemukset ovat pysyneet selvästi alhaisemmilla tasoilla.

Uusia lyhennysvapaan kysyntäpiikkejä kysyntään aiheuttivat korkea inflaatio ja korkojen nousu vuosina 2022 ja 2023. Kysyntä oli kuitenkin selvästi koronapandemian alkuvaiheen tasoa matalampaa.

– Tänä vuonna Danske Bankin asiakkaiden hakemat lyhennysvapaat ovat olleet pääsääntöisesti parin edellisvuoden tasolla tai hieman niiden alle, kertoo henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.

S-Pankissa sekä lyhennysvapaiden että muiden lainamuutosten kysyntä oli kaikkein korkeimmillaan korona-aikana ja vuoden 2022 lopulla korkojen lähdettyä nousemaan ennätysvauhtia.

– Vaikka lyhennysvapaapyynnöissä voidaan nähdä myös normaalia kausivaihtelua, on tilanne sittemmin tasaantunut ja tilanne yleisesti ottaen melko rauhallinen, kertoo S-Pankin lainapalveluiden kehityspäällikkö Annemari Airaksinen.

Jaa.
Exit mobile version