Ranskassa äänestetään tänään ja viikon päästä sunnuntaina parlamenttivaaleissa, joiden vaikutukset heijastuvat koko Eurooppaan.
Parlamenttivaalit järjestetään poikkeuksellisesti sen jälkeen, kun presidentti Emmanuel Macron hajotti parlamentin heti eurovaalien tulosiltana 9. kesäkuuta kärsittyään rökäletappion. Vaalien ylivoimaiseksi voittajaksi nousi Marine Le Penin laitaoikeistopuolue Kansallinen liittouma.
Viimeisimpien ennusteiden mukaan laitaoikeiston pääsy valtaan on lähempänä kuin koskaan, sillä puolueelle uumoillaan ensimmäisellä kierroksella 36 prosentin kannatusta.
Alla on neljä tapaa, joilla laitaoikeiston voitto voi muuttaa koko Eurooppaa.
1. Suhtautuminen Ukrainan tukemiseen voi muuttua
Laitaoikeiston voitto voi muuttaa Ranskan suhtautumista Ukrainan tukeen.
Kansallisen liittouman pääministeriehdokas Jordan Bardella on sanonut olevansa Ukrainan puolella, mutta haluavansa välttää täyden välirikon Moskovan kanssa.
Bardella suhtautuu Ukrainan tukemiseen maltillisemmin kuin presidentti Macron, joka on etenkin viime aikoina aktivoitunut Ukrainan tukemisessa ja ilmoittanut, että hänen tuellaan Ukrainalle ”ei ole rajoja”.
Alkuvuodesta Macron myös väläytteli ranskalaisjoukkojen lähettämistä Ukrainaan. Tätä suunnitelmaa Bardella vastustaa. Toisin kuin Macron, Bardella ei myöskään halua tarjota Ukrainalle pitkän matkan ohjuksia, jotka voisivat osua Venäjän maaperälle.
Macronin puheita on pidetty ennen kaikkea viestinä Venäjälle, että Eurooppa seisoo yhtenäisenä Ukrainan tukena. Tähän voi siis tulla muutos, jos Bardellasta tulee pääministeri.
Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan laitaoikeiston voitto voi vaikeuttaa avustuspakettien hyväksymistä parlamentissa.
– Ranska ei ehkä ole ollut aktiivisin Ukrainan tukija, mutta sillä on hallussaan merkittäviä aseita ja se on EU:n keskeinen ydinasevaltio. Jos Macron ei saa vietyä avustuspaketteja läpi parlamentissa, tämä tulee heikentämään Ukrainan tukea.
Kansallisen liittouman voitto olisi eräänlainen voitto myös Venäjälle, sillä puolueella on historiallisesti ollut läheiset välit Moskovaan.
Joitakin vuosia sitten Le Pen ilmoitti avoimesti ihailevansa Venäjän presidentti Vladimir Putinia.
Le Penin puolue oli myös viime vuoteen saakka miljoonia velkaa venäläispankille, jolta sai lainaa vuoden 2015 maakuntavaalien kampanjarahoitukseen. Puolue kuittasi viimeisen lainaerän syksyllä 2023.
2. Ranskan taloustilanne vaikuttaa koko euroalueeseen
Ranska on yksi suurimmista euromaista ja EU-alueen toiseksi suurin talousalue, muistuttaa Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
– Se, miten Ranskan taloudella menee, vaikuttaa koko euroalueeseen.
Ranskan julkinen talous ei nytkään ole hyvässä jamassa. Maa joutui viime viikolla EU:n alijäämämenettelyyn, sillä sen julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna yksi euroalueen suurimmista, 5,5 prosenttia.
Le Penin puolueen talousohjelma ei näytä julkisen talouden tasapainottamisen kannalta suotuisalta, sillä puolueen aikeissa on kasvattaa julkisia menoja entisestään.
Yhtenä talousuudistuksena Bardella on väläytellyt Macronin viime vuonna läpiviemän eläkeuudistuksen perumista. Eläkeikä nousi tuolloin 62 vuodesta 64 ikävuoteen.
Puolue lupaa myös laskea roimalla kädellä energian arvonlisäveroa. Uudistuksella halutaan parantaa ranskalaisten ostovoimaa, joka on ollut yksi vaalien keskeisistä teemoista.
Kuusiston mukaan riskinä on, että velkaantumista ei saada käännettyä laskuun ja alijäämä jatkaa paisumistaan. Euroopan kannalta keskeistä onkin, miten tosissaan Le Penin puolue on talouspoliittisen ohjelmansa kanssa.
– Pahimmillaan uudistukset voivat johtaa merkittäviin talousvaikutuksiin ja ennen kaikkea markkinoiden luottamuksen vähenemiseen, Kuusisto sanoo.
Synkimmät skenaariot povaavat laitaoikeiston voiton johtavan jopa vuoden 2010 kaltaiseen eurokriisiin. Tuolloin useat euroalueen maat joutuivat talousvaikeuksien takia hakemaan rahoitustukea EU:lta ja muilta euroalueen mailta.
Markkinat reagoivat heti parlamentin hajottamisen jälkeen, kun Pariisin pörssin CAC 40 -indeksi lähti laskuun. Minna Kuusisto arvioikin, että markkinakuri puree.
– Markkinat antavat kyllä palautteen poliitikoille hyvin nopeasti, ja sen takia en itse olisi niin huolissani Le Penin talouspolitiikasta.
3. Koko EU:n tulevaisuus voi olla vaakalaudalla
Le Penin voitto voi järisyttää perustavanlaatuisesti koko Euroopan unionia.
Ranska on yksi suurimmista jäsenmaista ja Turun yliopiston professorin Louis Clercin mukaan se, mitä isoissa jäsenmaissa tapahtuu, heijastelee koko EU-alueelle.
Presidentti Macron on tullut tunnetuksi EU-myönteisyydestään ja on ollut vahvan Euroopan puolestapuhuja.
Kansallinen liittouma taas tunnetaan perinteisesti EU-kriittisenä puolueena, jonka politiikka tähtäsi vuosia eurosta ja EU:sta irtautumiseen eli ”frexitiin”. Marine Le Pen kuitenkin pehmensi kriittisimpiä EU-kantojaan vuoden 2022 presidentinvaaleissa.
Skema Business Schoolin geopolitiikan professorin Frédéric Munier’n mielestä Le Penin puolueen voitto olisi koko EU:n kannalta katastrofi.
– Le Penin puolue voi hankaloittaa komission päätöksentekoa ja pahimmillaan jättää maksamasta jäsenmaksujaan. Se olisi eräänlainen epäsuora frexit ja erittäin huono asia, sillä juuri nyt tarvitsemme yhtenäistä ja vahvaa Eurooppaa enemmän kuin koskaan.
4. Arvoilmapiiri kääntyy jyrkästi oikealle
Kansallisen liittouman vaalivoitto kääntäisi Ranskan ja koko Euroopan arvoilmapiirin selvästi enemmän oikealle laidalle myös arvokysymyksissä.
Le Penin puolue haluaa ajaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja heikentää maahanmuuttajien sosiaaliturvaa. Monet sen ehdottamista uudistuksista olisivat kuitenkin perustuslain vastaisia, mutta puolue on ilmoittanut olevansa tarvittaessa valmis muuttamaan perustuslakia.
Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja naisten oikeuksia ajavat järjestöt ovat ilmaisseet huolensa laitaoikeiston valtaannoususta ja sen vaikutuksista esimerkiksi aborttioikeuteen, transsukupuolisten oikeuksiin ja samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeuteen Ranskassa.
Jordan Bardella on myös väläytellyt ajatusta siitä, että esimerkiksi puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviin strategisiin valtion virkoihin valittaisiin ainoastaan ranskan kansalaisia. Tämä sulkisi pois myös kaksoiskansalaiset.
Geopolitiikan professori Frédéric Munier’n mukaan laitaoikeiston voitto veisi Eurooppaa kohti autoritäärisempää ja populistisempaa hallintotapaa.
