Droonien toivotaan tehostavan erityisesti supikoirien torjuntaa saaristossa ja arvokkailla lintuvesillä. Tulevaisuudessa droonien toivotaan auttavan myös muiden vieraslajinisäkkäiden torjunnassa.
Lakiesitys droonien käytöstä vieraslajinisäkkäiden pyynnissä etenee. Lakiesitys on tänään keskiviikkona eduskunnan lähetekeskustelussa. Lakiesityksen tarkoitus on hallitusohjelman mukaisesti tehostaa haitallisten vieraslajien torjuntaa. Vieraslajien torjunta on keskeinen tekijä luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta.
Jos lakiesitys hyväksytään, droonit voisivat olla apuna supikoirien jäljittämisessä pyynnin aikana jo ensi vuoden alusta. Supikoiran aiheuttama riski luonnon monimuotoisuudelle on merkittävä muun muassa saaristossa, jossa se voi aiheuttaa suurta tuhoa maassa pesiville linnuille.
Supikoira uhkaa erityisesti maassa pesiviä lintuja jaerityisesti myöhään pesiviä lintulajeja, kuten pilkkasiipeä. Metsähallituksen projektipäällikkö Mikko Toivolan mukaan drooni ei automaattisesti helpota kaikkien vieraslajinisäkkäiden torjuntaa. Se on hänen mukaansa pikemminkin täsmätyökalu kuin taikasauva.
– Supikoirat voidaan pyytää elinympäristöistä, mihin ne tähän mennessä ovat pystyneet pakenemaan metsästystä. Nämä elinympäristöt ovat samaan aikaan meidän taantuneiden vesilintukantojen tärkeimpiä pesimäpaikkoja. Siinä mielessä tämä on todella toivottu keino, kuvailee Toivola.
Droonin käyttömahdollisuudet ovat toistaiseksi kuitenkin rajalliset etenkin metsämaastossa. Esimerkiksi koko maahan levinneen ja vesilintujen poikasia syövän minkin jäljittämiseen siitä ei ole tällä hetkellä apua.
Ennakointia tulevan varalle
Maa- ja metsätalousministeriössä droonien käytön mahdollistavalla lainsäädännön muutoksella halutaan ennakoida tulevaisuuden kasvavia tarpeita myös uusien vieraslajien torjumiseksi.
– Tekniikka kehittyy nopeasti ja voi olla, että jatkossa pystyttäisiin hyödyntämään tätä menetelmää myös minkin pyynnissä. Kun ilmasto lämpenee, myös uusia vieraslajinisäkkäitä voi tulla Suomeen, arvioi hallitussihteeri Karin Cederlöf maa- ja metsätalousministeriöstä.
Yksi esimerkki mahdollisista tulokkaista on pesukarhu. Se on pohjoisamerikkalainen laji ja Euroopassa sitä esiintyy jo Saksassa ja Tanskassa. Kaikkiruokainen eläin kykenee kiipeämään myös puihin ja olisi levitessään todellinen uhka luonnonvaraiselle eläimistölle Suomessa.
– Mikäli pesukarhu leviäisi Suomeen, niin tämä menetelmä voisi soveltua hyvin myös niiden jäljittämiseen. Tämä tukee ennakointia. Jos ja kun tällaisia lajeja leviää Suomeen, niin meillä olisi tehokas tapa pyytää myös niitä, sanoo Cederlöf.
Cederlöf uskoo, että lainsäädännön muuttamiselle on tarvetta jatkossakin.
– Vieraslajit ovat merkittävimpiä uhkia luonnon monimuotoisuudelle ja saattavat kasvaa yhä merkittävämmäksi riskiksi. Varmasti tulee vielä tarpeita tehostaa toimenpiteitä ja ehkä muuttaa lainsäädäntöä, joka sallii uusia menetelmiä torjua näitä vieraslajeja, hän toteaa.
Huoli vieraslajien leviämisesti on maailmanlaajuinen. Vieraslajit ja niiden torjuntakeinot ovat yhtenä teemana myös Kolumbian Calissa alkuviikosta käynnistyneessä YK:n luontokokouksessa COP16:ssa.
Vieraslajiksi kutsutaan kasvi-, eläin- tai eliölajia, joka on levinnyt ihmisen myötävaikutuksella alueelle, jonne se ei olisi muuten voinut levitä.
