Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut valmiiksi kiistaa herättäneen mietinnön työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain muutoksista.
Ammattiyhdistysliikkeen talven ja kevään aikana poliittisilla lakoilla vastustamat lakkolait etenevät eduskunnassa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai ajoittain kiivaan keskustelun ja useiden äänestysten jälkeen valmiiksi mietinnön hallituksen esittämistä työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain muutoksista.
Mietinnön yksityiskohdista kerrotaan kello 13.30 alkavassa tiedotustilaisuudessa.
Valiokunnan mietintöön sisältyy SDP:n vihreiden ja vasemmistoliiton yhteinen vastalause sekä keskustan vastalause.
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat esittävät lakkolakien hylkäämistä.
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat katsovat, että esitetyt lakimuutokset ovat suhteettoman rajuja tilanteessa, jossa lakkojen määrä maassamme on erittäin vähäinen: Vain puoli tuntia vuodessa keskimäärin työntekijää kohden. Hallituksen esityksen mukaan lakkojen määrää halutaan vähentää 5–10 prosentilla.
– Mielestämme yksilöille määritelty 200 euron sakko on tarpeeton ja sitä ei tulisi säätää. Tällaisia työrauhan vastaisia tapauksia on nykyäänkin erittäin harvoin. 2000-luvulla yli 1100:sta käsitellystä jutusta vain 39.
– Nyt kun lakkosakot nousevat rajusti työtekijäpuolelle, niitä on entistä vähemmän. Teemme vain uudenlaista oikeuskäytäntöä, turhaa lainsäädäntöä ja aiheutamme kaksinkertaisen sanktion ensin yhdistykselle ja sitten vielä sen jäsenelle, sanovat oppositioedustajat.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että yksilöllisten sanktioiden mahdollisuus saattaa muodostua tosiasialliseksi esteeksi ammatillisen järjestäytymisvapauden käyttämiselle.
Hyvitysvelvollisuuden edellytyksenä ehdotuksessa on, että työnantaja on ilmoittanut työntekijälle tuomiosta, jossa työnseisaus on todettu lainvastaiseksi.
Perustuslakivaliokunta totesi, että sääntely tuomiosta ilmoittamisesta on jäänyt laissa liian väljäksi. Perustuslakivaliokunta vaati sääntelyn täsmentämistä maininnoilla ilmoituksen sisällöstä ja kirjallisesta muodosta.
Perustuslakivaliokunnan mukaan täsmennys on edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
