Helsinkiläisen kerrostalon lämmönjakohuoneessa kahden maalämpöpumpun tasainen hurina kertoo, että maalämpökaivoista pumpattavan pariasteisen nesteen lämpö käytetään lämmittämään taloa ja käyttövettä. Sähkökattilat nostavat veden lämpötilaa tarvittaessa lisää.
Helsingin kaupungin asuntotuotanto on rakennuttanut viime vuosina viiteentoista kohteeseen lämpöpumppujärjestelmiä korvaamaan kaukolämpöä. Kohteista vain yksi on onnistunut ilman ongelmia.
– Vasta kun asukkaat muuttavat sisään ja tulee kuormitusta, kun käytetään vettä ja alkavat pakkasaset. Silloin alkaa tulla ongelmia, että lämpö ei riitäkään, sanoo LVI-suunnittelupäällikkö Minna Launiainen Helsingin kaupungin asuntotuotannosta.
Kyse on usein siitä, että laitteita ei ole osattu yhteensovittaa tai säätää oikein.
– Kutsumme suunnittelijat, urakoitsijat, valvojat ja muutkin asiantuntijat koolle, ja mietimme yhdessä, miten järjestelmä saadaan toimimaan.
Monissa suurissa taloyhtiöissä lämmityskulujen säästöt ovat aluksi jääneet toivottua pienemmiksi, usein syynä on uuden automaation heikko hyödyntäminen lämpöpumppujen ohjaamisessa. Laitteita säätämällä säästöt ovat toteutuneet.
– Jokainen rakennus on jollain tavalla uniikki. Päädytään tilanteeseen, että pieni ongelma voi laajentua siihen, että lämpöpumppujärjestelmä ei toimi, sanoo talotekniikan kestävän kehityksen päällikkö Ossi Kaihua suunnittelu- ja konsulttiyritys Ramboll Finlandista.
Ongelmat koskevat erityisesti vuoden 2022 energiakriisin aikana tilattuja suuria lämmitysjärjestelmiä. Laitteita asennettiin kerralla paljon, eikä kaikilla tekijöillä ole ollut riittävää osaamista varsinkaan uuden älytekniikan tuomisesta lämmityksen ohjaamiseen.
Ramboll selvitti 169 lämpöpumppujärjestelmän asennuksen onnistumista, ja peräti 74 kohteessa ilmeni ongelmia. Selvityksessä mukana olleissa kohteissa on 70 000 asuntoa.
Taloyhtiöihin älykkäitä lämpöpumppuja
Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpun keräämien tietojen mukaan taloyhtiöissä on käytössä noin 3000 lämpöpumppua.
Useimmat ovat maalämpöpumppuja, seuraavaksi eniten käytetään poistoilmasta lämpöä talteenottavia lämpöpumppuja ja uutena myös vesi-ilmalämpöpumppuja.
Uusissa lämpöpumppujärjestelmissä käytetään yhä enemmän älykästä automaatiota, joka ohjaa lämmitystä tulevan säätilan, pörssisähkön hinnan ja jopa asukkaiden arkirutiinien perusteella.
– Automaation merkitys on entistä suurempi. Lämpöpumppu on pienessä roolissa, ja se kyllä toimii, sanoo toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry:stä.
Energiakriisi vuonna 2022 sai monet taloyhtiöstä tilaamaan lämpöpumppuja, joilla korvattiin esimerkiksi öljy tai kaasu lämmityksessä. Myös kaukolämmön kallistuminen on lisännyt lämpöpumppujen suosiota.
– Isosta ongelmasta ei missään nimessä ole kysymys, mutta toki hankintaprosessissa, käyttöönotossa, asennuksissa ja huolloissa saattaa olla petrattavaa, pohtii Hirvonen.
Hirvonen muistuttaa, että on tärkeää, että kaikissa kohteissa otetaan käyttöön etävalvonta, joilla voidaan seurata miten säästöt toteutuvat ja laitteet toimivat. Taloyhtiöissä jää usein tarpeellisia säätöjä tekemättä, kun uutta järjestelmää otetaan käyttöön.
– Hyvin usein lämpöpumppujärjestelmän käyttöönoton yhteydessä on myös patteriverkostot säädettävä ja usein myös ilmanvaihtoa täytyy säätää.
Taloyhtiön tekniset järjestelmät etävalvontaan
Talotekniikan kestävän kehityksen päällikkö Ossi Kaihua muistuttaa, että jos järjestelmä ei toimi suunnitellusti, se tuottaa lämpöä kalliilla varajärjestelmällä – usein sähköllä tai kaukolämmöllä. Tuolloin ei saavuteta kaivattuja säästöjä.
Toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen mukaan taloyhtiöiltä on edesvastuutonta toimintaa, jos seurantaa tehdään vain kerran vuodessa, tilinpäätöksen yhteydessä. Energiaraportteja tarvitaan jopa kuukausittain, jotta havaitaan mahdolliset toimintahäiriöt.
– Etävalvonnan merkitys on suuri, ja se on tätä päivää. Valvonnan pitäisi olla jatkuvaa kaikissa kohteissa lämmitystavasta riippumatta.
Lämpöpumppujen suunnitteluun ja rakentamiseen ohjeistus
Kerrostalojen lämmitykseen lämpöpumppuja on Suomessa käytetty noin kymmenen vuoden ajan.
Hirvosen mukaan lämpöpumpuissa ei ole lähivuosina odotettavissa suurta kehitystä, vaan lämmityksen suuremmat säästöt saavutetaan hyödyntämällä älykästä automaatiota. Laitteet huomioivat sään ja pörssisähkön muutokset sekä tunnistavat myös asukkaiden arkirutiinien perusteella muuttuvan lämmitystarpeen.
Uutena ovat tulossa myös aurinkosähkön varastoimisen mahdollistavat akkujärjestelmät. Tällöin taloyhtiö voi hyödyntää päivällä tuotettua aurinkosähköä illalla.
– Järjestelmistä on tulossa entistä monimutkaisempia, kun samaan aikaan usein asennetaan myös aurinkovoimaloita. Energianhallintajärjestelmien on oltava kunnossa, sanoo Jussi Hirvonen.
Rambollin talotekniikan kestävän kehityksen päällikkö Ossi Kaihua sanoo, että lämpöpumppujen suunnitteluun ja rakentamiseen tarvitaan samanlainen ohjeistus, kuin kaukolämpöpuolella on ollut vuosikymmenien ajan.
– Tarvitsemme vakioituja ratkaisuja ja standardeja. Päädyttäisiin siihen, että tiedetään miten saadaan eri toimijoiden järjestelmät toimimaan yhteen, sanoo Kaihua.
Tuolloin myös asumismukavuus paranisi, kun järjestelmät toimisivat jo alusta alkaen ilman, että asukkaiden tarvitsee palella ensimmäisenä talvena uudessa asunnossa.