Lapin liitto on saanut valmiiksi aurinko- ja tuulivoimaselvityksensä. Sen mukaan maakunnassa on kymmeniä tuulivoimalle potentiaalisia alueita.
Lapin alueelle olisi toteutettavissa 1 752 tuulivoimalaa, kertoo asiaa selvittänyt Lapin liitto. Sen mukaan Lapissa on yhteensä 48 potentiaalista tuulivoima-aluetta, joiden koko vaihtelee 11 neliökilometristä 342 neliökilometriin. Potentiaalisista voimaloista 108 sijoittuisi merialueelle.
Potentiaalisten maa-alueilla sijaitsevien tuulivoima-alueiden pinta-ala on yhteensä noin 1 680 neliökilometriä, mikä on noin kaksi prosenttia Lapin maapinta-alasta. Alueilla olisi tulevaisuudessa mahdollista tuottaa noin 33–53 terawattituntia sähköä.
Eniten tuulivoimaloita, yli 250, voisi sijoittua Kemijärvelle. Lähemmäs 250 voimalaa voisi rakentua myös Sodankylään. Inariin ja Ranualle voisi molempiin tulla reilut 200 tuulivoimalaa.
Kunnista ainoastaan Muonio ja Tervola ovat Lapin liiton mukaan sellaisia, joissa ei ole tuulivoimalle potentiaalisia alueita.
Taloudelliset vaikutukset isoja
Lapin liitto muistuttaa, että tuulivoimaloilla on suorat taloudelliset vaikutukset kuntatalouteen kiinteistöverojen ja työmahdollisuuksien kautta. Etenkin rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset ovat usein merkittäviä.
Maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana noin 400 000 euroa kiinteistöveroa. Käytännössä se tarkoittaa, että tuulivoimaloista voitaisiin saada Kemijärvellä 30 vuodessa yli sata miljoonaa euroa kiinteistöveroa. Sodankylässä summa olisi arviolta 95 miljoonaa ja Inarissa sekä Ranualla reilut 80 miljoonaa euroa, Lapin liitto arvioi.
Lisäksi kunnat saavat tuulivoimaloista usein jonkin verran kunnallisverotuloja sekä kiinteistöverotuloja ja maanomistajat vuokratuloja.
Aurinkovoimaa joka kuntaan
Aurinkovoimalle potentiaaliset alueet sijoittuvat enimmäkseen Lapin lounais- ja keskiosiin, Lapin liitto kertoo.
Sen selvityksessä joka kunnasta paikannettiin kaksi aurinkovoiman tuotannolle potentiaalisinta aluetta. Näiden 42 alueen pinta-alat vaihtelevat noin 80 hehtaarista 260 hehtaariin.
Myös aurinkoenergiahankkeet vaikuttavat myönteisesti aluetalouteen, elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Konsulttiyritys FCG:n mukaan kunnalle kertyy yhden hehtaarin maa-alalta arviolta 3 350 euroa kiinteistöveroa vuosittain. Sadan megawatin aurinkovoimalan työllistävä vaikutus on noin 20 henkilötyövuotta.
Kolme eriävää mielipidettä
Aurinko- ja tuulivoimaselvityksen tavoitteena oli kartoittaa Lapista seudullisesti merkittävät, vähintään kymmenen voimalan tuulivoima-alueet ja teollisen mittakaavan aurinkovoimatuotantoon sopivat alueet. Tarkoituksena on luoda tietopohjaa ja työkaluja vihreän siirtymän toteuttamiseen Lapissa ja sen kunnissa.
Selvityksellä halutaan tukea myös kuntien ja maakunnan kaavoitusta. Maakuntakaavaa varten tarvittaisiin Lapin liiton mukaan vielä lisää selvityksiä. Se, minne tuulivoimaa tulevaisuudessa rakennetaan, on kuitenkin kuntien omassa päätösvallassa.
Selvitys oli lausunnolla kunnissa ja keskeisillä sidosryhmillä syyskuun loppupuolelle saakka. Siihen jätettiin kolme eriävää mielipidettä, jotka tulivat Saamelaiskäräjiltä, Paliskuntayhdistykseltä ja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiriltä.
Tutkija haluaisi no go -alueita
Potentiaalisten tuulivoima-alueiden rajauksessa huomioitiin muun muassa paliskuntien toimittama aineisto, asutus, petolintujen pesät, kalastusalueet ja Puolustusvoimilta saadut lausunnot.
Lapin liiton torstai-iltana järjestämässä selvityksen päätöswebinaarissa tuli kuitenkin ilmi, että yhteensovittaminen on silti vaikeaa ainakin saamelaisalueella ja osalla alueista poronhoidon takia.
Tuulivoiman hyväksyvyyttä selvittäneen tutkijan mukaan Lapissa pitäisikin nimetä niin sanottuja no go -alueita, joille tuulivoimaa ei saisi lainkaan rakentaa.