Kunnat yrittävät kiristää rakentamiseen liittyviä määräyksiä, koska ne pelkäävät rantarakentamisen suosion kasvavan hallitsemattomasti rakentamislain höllennyttyä.
Moni mökkeilijä hihkaisi innosta, kun uusi rakentamislaki tuli voimaan vuoden alussa. Nyt rantasauna on mahdollista rakentaa aivan veden ääreen, kun rakentamislupaa ei tarvitse enää hakea alle 30 neliömetrin talousrakennuksille.
Monet kunnat alkoivat kiireen vilkkaan miettiä keinoja rantarakentamisen rajoittamiseksi.
Lappeenrannan rakennusvalvonta keksi idean, että jatkossa rannoille olisi jätettävä 15 metrin vihervyöhyke.
– Yritetään nyt tämmöistä, muuta ei keksitty, toteaa idean isä, rakennusvalvonnan johtaja Sampo Sälevaara Lappeenrannan kaupungilta.
Lappeenrannan idean nappasivat myös käyttöönsä suositut mökkikunnat Puumala ja Parainen.
Suitsimisen syynä ympäristönsuojelu
Lappeenrannassa rantoja riittää, sillä kaupungin alueella on yli 250 järveä ja pelkästään Saimaan rantaviivaa on yli 5000 kilometriä. Kaupungin virkamiehet huolestuivat, että uuden lain myötä Saimaan rannat täyttyisivät rakennuksista.
– Me haluamme, että rantamaisemat säilyvät ennallaan. Lisäksi aivan vesirajassa sijaitseva rantasauna voi aiheuttaa ongelmia, kun pesuvesiä ei saa laskea luontoon, rakennusvalvonnan johtaja Sampo Sälevaara kertoo.
Vihervyöhykkeen leveys 15 metriä keksittiin lennosta.
– Ihan hihasta vedettiin 15 metriä. Se on jonkinmoinen vyöhyke, eikä pelkkä puurivi, Sälevaara perustelee.
Kun valtio höllentää rantaan rakentamisen ehtoja, kunnat alkavat tiukentaa linjaa. Kumpaa rakentajan pitää totella?
Sekava tilanne
Rakentajaa ohjaa ensin laki, sen jälkeen kaavamääräykset ja sitten kunnan rakennusjärjestys.
Jokaisen kunnan oma rakennusjärjestys ottaa huomioon paikallisen kulttuurin sekä luontoarvot. Rakennusjärjestyksellä kunnat sääntelevät alueelleen sopivaa rakentamista.
Lappeenranta on merkinnyt vihervyöhykeidean rakennusjärjestykseen. Se ei välttämättä estä rantarakentamista, sillä uuden rakentamislain mukaan kunnan rakennusjärjestyksellä ei voida enää puuttua ei-luvanvaraiseen rakentamiseen, kuten pieniin talousrakennuksiin tai katoksiin.
Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksen johtaja pitää tilannetta sekavana.
– Tämä ei ole nyt selkeää, vaan ohjeet ovat ristiriitaisia. Lain tavoite on, että se olisi voimassa oleva ohjaus, eivätkä rakennusjärjestykset rupeaisi sanella uusia ohjeita, toteaa kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Mikko Juva.
Juva olisi toivonut, että lainsäädännössä olisi kerrottu selkeämmin kunnan vastuulle jäävät asiat.
Yllä oleva lista kertoo, että rakentajan on seurattava yleis- ja asemakaavan vaatimuksia, kunnan rakennusjärjestystä ja rakentamiseen liittyviä lakeja ja asetuksia.
Vääntöä ja oikeus lopulta linjaa
Ympäristöministeriö laati uuden rakentamislain. Lappeenrannan havitteleman vihervyöhykkeen vedenpitävyys arvioidaan vasta, jos joku valittaa asiasta ja se etenee hallinto-oikeuteen.
– Ministeriö on rohkaissut siihen, että kuntien rakennusvalvonnat tekisivät nyt rohkeita päätöksiä, jotka sitten punnitaan hallinto-oikeudessa. Lain testaus jää kokonaisuudessaan kunnille, toteaa Lappeenrannan rakennusvalvonnan johtaja Sampo Sälevaara.
Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Mikko Juva suosittelee, että rantasauna kannattaa rakentaa myöhemmin, vaikka laki sen periaatteessa sallisi.
– Suosittelen olemaan varovainen tämän ensimmäisen vuoden aikana. On inhottavaa, jos joutuu purkamaan tai siirtämään rakennuksen, jos se ei täytäkään vaatimuksia.
Lappeenrannan idea vihervyöhykkeestä on kirjattu kaupungin rakennusjärjestyksen luonnokseen, joka on paraikaa nähtävillä.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 30. tammikuuta klo 23.00 asti.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.