Kaivosyhtiöt ovat Lapin suurimpia yhteisöverojen maksajia. Kunnan saamat verotulot voivat vaihdella suuresti metallien maailmanmarkkinahintojen mukaan.
Sodankylän kunnantalolla seurataan kaiken muun ohella myös metallien maailmanmarkkinahintoja, kertoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. Syytä onkin, sillä nikkelin hinnan alamäki näkyy suoraan kaivoskunnan verotuloissa.
Nikkeliä ja kuparia tuottava Kevitsan kaivos maksoi viime vuoden osalta yhteisöveroa vain 1,7 miljoonaa euroa, kun potti oli edellisvuonna yli 40 miljoonaa euroa.
– Yhteisöverotulojen pudotus on suorastaan romahdus, mutta ei täällä mitään kriisikokouksia pidetä. Olemme varautuneet tähän ja pudotus on sopeutettu kunnan menoihin, Rantapelkonen sanoo.
Valtaosan veropotista vie joka tapauksessa valtio. Lähtökohtaisesti valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 76 prosenttia ja kuntien 24 prosenttia.
Halvan teräksen taustalla aasialainen nikkeli
Syitä lappilaiskunnan veromenetyksiin pitää hakea kaukaa Indonesiasta, jossa kiinalaiset kaivosyhtiöt tuottavat nikkeliä teräksen valmistuksen tarpeisiin. Indonesialaisen nikkelin hiilijalanjälki on isompi, mutta hinta pienempi kuin Sodankylän nikkelin.
– Indonesiassa tuotetun nikkelin markkinaosuus on noin 60 prosenttia ja se on varmasti vaikuttanut hinnan laskuun, sanoo Boliden Kevitsan kaivoksen toimitusjohtaja Tom Söderman.
Kevitsa tuottaa myös kuparia, mutta sen hinta ei ole heilunut nikkelin tavoin.
– Vuosi 2022 oli hintojen suhteen huippuvuosi ja sen jälkeen nikkelin hinta on ollut kovassa laskussa, Söderman kertoo.
Hän toteaa, että voitosta maksettavan yhteisöveron romahdukseen vaikutti sekin, että Kevitsassa louhitun malmin metallipitoisuus oli aiempaa matalampi.
Kunnanjohtaja Rantapelkonen toteaa tyynesti, että tämä on markkinataloutta ja kunnan on joustettava sen mukaan. Sodankylä on hänen mukaansa tässäkin tilanteessa keskivertokuntaa paremmassa jamassa. Uusia yrityksiä on syntynyt, yritysten liikevaihto on kasvanut ja työttömyys on Lapin matalin.
Epävarmat ajat koituvat Kittilän eduksi
Lapin suurin yhteisöveron maksaja on toinen kaivos eli Euroopan suurin kultakaivos Kittilässä. Sen maksama yhteisöveropotti nousi 22,6 miljoonaan euroon. Maailman epävarmuuden keskellä kulta on ”turvasatama”, jonne sijoitukset pakenevat ja tänä vuonna onkin lyöty uusia hintaennätyksiä.
Kittilän kunnantalolla hintakäppyröitä ei ole kuitenkaan seurattu.
– Kullan hinta on aika lailla vakiintunut, sitä me emme kyllä jännitä, kunnanjohtaja Timo Kurula sanoo.
Agnico Eaglen Suurikuusikon kultakaivos on Kittilälle hyvin tärkeä. Sen maksamat yhteisö- ja kiinteistöverot sekä työntekijöiden tuloverot toivat viime vuonna Kittilälle kaikkiaan noin 8 miljoonan verotulot, kun kunnan koko verotulopotti oli noin 26 miljoonaa euroa.
Kurula arvioi, että kultakaivokselta kunnalle tuleva yhteisöveropotti on noin kolme miljoonaa.
Kunnanjohtajalle kelpaisi isompikin summa. Hänestä kunnan neljäsosan osuus yhteisöveron tuotoista on surkean pieni. Vuonna 2021 kunnan osuus oli vielä 33 prosenttia.
– Tämä on riski, josta kirjoitan joka vuosi kunnan talousarviokatsaukseen, että jos valtio ottaa vielä suuremman osan itselleen.
Ensi vuonna Kittilän ja Sodankylän taloudenpitoa helpottaa uusi kaivosvero, joka on sidottu louhittujen metallien määriin ja verotusarvoihin. Metallien verotusarvoihin vaikuttavat maailmanmarkkinahinnat, joten suhdannevaihtelut heiluttavat lappilaiskuntien taloutta jatkossakin
Enemmistö verorahoista tulee kuitenkin tässä tapauksessa kunnalle ja valtion on tyytyminen 40 prosenttiin.
