Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin vahvistettu ihmisoikeussopimus. Kaikkien alaikäisten oikeudet eivät toteudu Suomessa, vaikka sopimus ratifioitiin jo vuonna 1991.
Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi valtioneuvoston salissa oli jännittynyt tunnelma. Lapsia saapui valtioneuvoston saliin ympäri Suomen tenttaamaan paikalle kutsuttuja ministereitä heille tärkeistä aiheista. Ministereistä jopa 11 vastasi myöntävästi valtioneuvoston kanslian kutsuun tulla lasten tentattavaksi.
Valtioneuvostossa on vietetty lapsen oikeuksien viikkoa vuodesta 2019 lähtien, mutta tämänkaltaiseen istuntoon ministereitä kutsuttiin nyt kolmatta kertaa.
Ensimmäisen kysymyksen täräytti pääministeri Petteri Orpolle (kok.) Lapuan yläkoulun oppilaat. Kysymys on vaativa ja laaja: Toteutuvatko lapsen oikeudet mielestänne Suomessa? Orpon oli pakko tunnustaa, että ihan aina näin ei ole.
– Kaikki ovat sitoutuneet tähän sopimukseen Suomessa, mutta valitettavasti aina on nuoria, joilla kaikki nämä oikeudet eivät toteudu riittävällä tavalla.
Lapuan yläkoululaiset halusivat myös tietää, kuinka ministerit ehkäisevät nuorten päihteiden käyttöä. Oikeusministeri Leena Meri (ps.) nosti esiin koko yhteiskunnan vastuun ja jokaisen oikeuden elää sellaisessa perheessä, missä ei käytetä päihteitä. Valistus päihteiden vaaroista sekä matalan kynnyksen päihdetukipalvelut ovat tärkeitä, mutta Meri toivoi ongelman puimiseen myös nuorten omia ideoita.
– Nuoret voisivat enemmänkin meille kertoa, mitkä ovat parhaita keinoja.
Enontekiön Hetasta koululaiset halusivat tietää minkälaisia mahdollisuuksia liikenne- ja viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranteella (ps.) on vaikuttaa saamen kielen median pysyvyyteen ja tuottamiseen erityisesti lasten ja nuorten sarjojen osalta.
Ranne kiitteli Yle-lakia, sillä tälläkin hetkellä ohjelmaa tuotetaan pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.
– Se laki on siellä kaikkien turvana. Vaikka tulisi joku ministeri, joka ei olisi kovin kiinnostunut, niin saamen kielet ovat aina siellä turvattuna.
Ranne nosti lisäesimerkiksi saamelaiselokuvainstituutti ISFI:n, minkä kautta on tuotettu myös lasten ja nuorten elokuvia saamen kielillä. Ranne mainitsi esimerkiksi myös viisi vuotta sitten ensi-iltaan tulleen elokuvan Frozen 2, mikä puolestaan vie saamelaiskulttuuria kaikille lapsille. Elokuvasta tehtiin ensilevitykseen kieliversio pohjoissaameksi.
Lapsia kiinnostivat laajasti omaan elämäänsä liittyvät muutkin kysymykset yhdenvertaisuudesta. Lisäksi mielenterveysongelmat ja tulevaisuuden haasteet puhuttivat. Istunnon voit katsoa kokonaisuudessaan ykköskuvan videosta.
Tilaisuuden juontajana toimi Sean Ricks ja artistivieraana esiintyi Aliisa Syrjä.
