Kanta-Hämeen hyvinvointialue patistaa oireilevien lasten perheet laittamaan arjen kuntoon ennen diagnooseja tai lääkitystä. Lisää resursseja perheiden tukeen ei ole tulossa.
Leena-Kaisa Laakso,
Riitta Siirtomaa
Tarkkaavaisuusoireista kärsivien lasten perheet tarvitsisivat nykyistä enemmän tukea, mutta yhteiskunnan tukiverkot tuntuvat päin vastoin heikkenevän, toteaa Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Emma Kolu.
Yle kertoi eilen, että oireileva lapsi ei jatkossa saa Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lähetettä esimerkiksi ADHD-tutkimuksiin ennen kuin perheen arki on laitettu kuntoon.Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Terhi Aalto-Setälän mukaan vastaava linjaus tulisi ottaa käyttöön koko maassa.
Silti resurssit perheiden tukemiseen ovat vähissä.
Emma Kolun mukaan perheissä kyllä tiedetään, mitä lasten ja nuorten kanssa pitäisi tehdä, mutta voimavarat alkavat olla lopussa.
– Monet vanhemmat käyttävät jo kaikki voimavaransa, jotka pystyvät. He kaipaavat todella paljon erilaista apua ja tukea. Tällä hetkellä sitä ei ole riittävästi saatavilla, hän sanoo.
Ei palkata lisää ammattilaisia
Kanta-Hämeessä uutta mallia tarkkaavaisuusoireiden hoidossa aiotaan pyörittää nykyisen henkilöstön voimin. Hyvinvointialueen mukaan jo olemassa olevaa osaamista aiotaan nyt hyödyntää Tukea ennen tutkimusta -mallissa paremmin.
– Olemme juuri selvittäneet, millaista osaamista meiltä löytyy. Meillä on nepsyvalmentajia, ohjaajia ja muita. Nyt täytyy suunnitella, millä tavalla näiden henkilöiden työpanos kohdennetaan tähän työskentelymuotoon, sanoo perhekeskuspalveluiden tulosaluejohtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä.
Vanhempien tukena Kanta-Hämeessä on jo käytössä perhekeskuksien yhteydessä toimiva palvelu Arjen kesyttämö. Sieltä perheet voivat varata pika-aikoja ja saada apua arjen haasteisiin. Lammintausta-Mäkelä kertoo, että Oma Hämeen alueella pika-aikoja on noin 11 tuntia viikossa.
Tällä hetkellä Arjen kesyttämössä on mukana 11 henkilöä osalla työajastaan. He tarjoavat vanhemmille nopeata ensivaiheen tukea.
Lammintausta-Mäkelän mukaan nykyisen mallin tarkoitus on tarjota nimenomaan lyhytkestoista tukea. Puhutaan 1–3 käyntikerrasta. Tämä mahdollistaa tuen tarjoamisen laajalle määrälle ihmisiä. Myös kynnys avun vastaanottamiseen on melko matala, koska prosessit eivät ole pitkiä.
Tarkoituksena on myös tehostaa ohjausta diagnoosin saaneille. Myös muu henkilöstö voi hyödyntää Arjen kesyttämöitä asiakastyössään.
Samalla Oma Häme tiivistää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Riikka Lammintausta-Mäkelä kertoo, että tiiviimmästä yhteistyöstä Hämeenlinnan seudun kuntien, järjestöjen ja seurakuntatoimijoiden kanssa on juuri sovittu.
– Päätimme, että nepsy-haasteisiin lähdetään puuttumaan ensimmäisenä. Näin monimutkaisessa asiassa ei päästä kovin pitkälle yhden toimijan resursseilla tai toimenpiteillä, Lammintausta-Mäkelä sanoo.
Perhejärjestöiltä vertaistukea ADHD-arkeen
Erilaiset järjestöt ovat jo vuosia tukeneet nepsy-perheitä. Nyt järjestöt ovat huolissaan, koska niiden saama tuki pienenee ensi vuonna rajusti.
Perhejärjestöjen mukaan hallituksen leikkaukset perhetukiin vaikeuttavat muutenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden jaksamista.
– Työttömyysturvan leikkaukset, lapsikorotusten ja suojaosien poistot ovat merkittäviä stressaavia tekijöitä näiden perheiden elämässä. Ne vaikuttavat lapsiin ja nuoriin ihan yhtä lailla kuin vanhempiin, Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Emma Kolu sanoo.
Kolu muistuttaa, että järjestöjen kautta saatu vertaistuki on tutkitusti yksi toimivimmista tukimuodoista.
– Vanhemmat pystyvät jakamaan vinkkejä siitä, miten he ovat pärjänneet kaksitoistavuotiaan kanssa, joka haluaa vain pelata tai vain yhdestä teemasta kiinnostuneen yhdeksänvuotiaan kanssa.
Etenkin neurokirjolla olevien lasten vanhemmat kokevat vertaistuen tärkeäksi. Vertaisryhmissä voi purkaa myös epäonnistumisen hetkiä.
– Niitä ei yleensä kerrota vastaanotoilla, mutta vertaistukiryhmässä voi olla todella luontevaa jakaa sitäkin, että aina välillä menee hermo.
