Uusien suositusten mukaan lieviä oireita aiheuttavia ruoka-aineita voi lisätä ruokavalioon vähitellen. Tiukalla välttämisellä on saattanut aiheuttaa lapselleen jopa haittaa.
Lasten ruoka-allergioiden hoitosuositukset ovat muuttuneet.
Kesäkuusta alkaen käypä hoito -suosituksessa on kannustettu ruoka-aineiden kokeiluun ja kotona totutteluun. Aiemmin allergiaa hoidettiin oireita aiheuttavien ruoka-aineiden välttämisellä.
Lievissä allergioissa suositellaan ruokatikapuita. Allergiaa aiheuttavaa ruokaa siis lisätään ruokavalioon asteittain kypsyysastetta ja annoskokoa säätämällä.
Yksi tähtäin hoitosuosituksien päivittämisessä on tarpeettomien ruokarajoitusten purku ja perheiden allergiakuorman vähentäminen.
Kuorma syntyy erityisruokavalioiden tarkasta seuraamisesta ja rajoittamisesta, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan allergiakeskuksen lastenallergologi Susanna Salmivesi.
Hän oli mukana työryhmässä, joka päivitti suosituksia.
– Pyrin vastaanotolla tukemaan sietokyvyn kehittymistä perheen voimavarojen mukaan. Hyviä hallintakonsteja on aloittaa tarjoamalla ruoka-aineita hyvin kypsennettyinä ja pieninä annoksina, jos hankalia oireita ei tule.
Salmiveden mukaan hoitosuositukset ovat muuttuneet merkittävästi hänen työuransa aikana.
– On lääkärillekin ihanaa, kun kaikkea ei tarvitse kieltää, eikä jokaista ruoka-ainetta alkuvaiheen jälkeen tutkia. Sen sijaan annamme koteihin hallintakeinoja miten totutella eri ruokiin.
Uusi suositus korostaa, että ruoka-allergiat yleensä paranevat kouluikään mennessä, pähkinäallergia on pysyvämpää.
Kana pähkinäkastikkeessa paljasti allergian
Espoolaisen Tuire Muonan perheessä uudet suositukset ovat saaneet jo aikaan muutoksia ruokailutottumuksissa.
Muonan pian nelivuotiaalla pojalla on vakava pähkinäallergia. Se ilmeni pari vuotta sitten, kun lapselle tilattiin ravintolassa kanaa maapähkinäkastikkeessa.
– Lapsi ei ehtinyt syömään kuin ehkä teelusikallisen, kun huomasimme punoituksen ja rakkulat hänen ihollaan, Muona kertoo.
Lopulta iho- ja suolisto-oireet olivat niin voimakkaat, että lapselle määrättiin epipen-lääkekynä pidettäväksi aina mukana. Lääkekynää on jouduttu kerran käyttämään myös päiväkodissa.
Aiemmin perheessä syötiin hyvin varovasti tuotteita, joissa on teksti: saattaa sisältää pähkinää. Uuden suosituksen myötä niitä on uskallettu käyttää hieman aiempaa rohkeammin.
– Aikaisemmin kokeilimme näitä ainoastaan kotona ja niin, että lääkkeet olivat lähellä. Nyt pyrimme kokeilemaan niitä enemmän ja luottamaan siihen, että niitä voi kokeilla, Muona sanoo.
Muonan mukaan hoitosuositusten muutos on aiheuttanut allergiaperheissä huolta. Hän on seurannut reaktioita esimerkiksi allergisten lasten vanhempien keskusteluryhmissä.
– Tämä jännittää tosi paljon, ja se on ymmärrettävää. Moni kaipaa nyt rohkaisua ja tietoa, hän sanoo.
Parhaiten perheitä autetaan Muonan mielestä niin, että lapselle ei luoda pelkoa. Uusia ruoka-aineita kokeillaan kotiympäristössä pienin annoksin.
– Kokeiluihin liittyy usein pelkoa siitä, saako lapsi anafylaksisen reaktion ja osaavatko aikuiset toimia tilanteissa oikein.
”Ymmärrän perheiden huolen”
Hoitosuositusten ensisijainen kohderyhmä on perusterveydenhuolto: neuvolat ja terveyskeskukset.
Lastenallergologi Susanna Salmivesi sanoo ymmärtävänsä, että perheissä uudet linjaukset saattavat aiheuttaa huolta.
Hän muistuttaa, että jos jokin ruoka-aine aiheuttaa vaikeita oireita, ei sitä edelleenkään neuvota kokeilemaan kotona.
Suosituksen tarkoituksena on antaa tukea lievemmin oireilevien lasten hoitoon ja samalla ohjata vaikeasti oireilevat lapset erikoissairaanhoidon piiriin.
– Jos lieviä oireita aiheuttavia ruoka-aineita ei syö, voi välttämisen kautta kehittyä vaikea allergia.
