Lasten ja nuorten fyysinen kunto on nyt koko 2020-luvun paras.
Tämä selviää tuoreimmista Move-mittauksista. Mittauksiin kerätään vuosittain tietoa viides- ja kahdeksasluokkalaisten fyysisestä toimintakyvystä.
Kunnon kohentuminen on jatkunut tasaisesti nyt jo kolmen vuoden ajan.
– Kehitys on maltillisen myönteistä. Suunta on viime vuosina ollut oikea, liikuntatieteiden tohtori Iiris Kolunsarka Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Erityisesti viidesluokkalaisten tulokset ovat kehittyneet myönteisesti.
Kahdeksasluokkalaisten tyttöjen tulosten kehityskäyrä on muita vertailuryhmiä loivempi. Kahdeksasluokkalaiset tytöt ovat myös ainoa ryhmä, jonka fyysinen toimintakyky on nyt heikompi kuin 2020-luvun alussa.
Vaikka tulokset ovat parantuneet, yhä peräti 37 prosenttia testatuista oppilaista on fyysiseltä toimintakyvyltään mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Voit tutkia oman alueesi tuloksia taulukosta jutun lopussa.
Osa viime vuosien parantuneesta tuloksesta selittyy koronalla. Tutkimuksesta tiedetään, että korona-aika vaikutti lasten fyysiseen aktiivisuuteen vähentävästi, mikä taas heikensi myös Move-mittausten tuloksia.
Parannettavaa siis oli.
Tietoisuus lisääntynyt
Tarkkaa syytä positiiviselle kehitykselle ei tiedetä. Asiantuntija Iiris Kolunsarka arvioi, että kyse on paljolti tietoisuuden lisääntymisestä.
– Lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn vaikutukset on tehty näkyväksi. On ymmärretty, mitä seurauksia sen heikentymisellä voi olla. Kun sitten on tehty erilaisia toimenpiteitä alueellisesti ja valtakunnallisesti, alkavat tulokset pikkuhiljaa näkyä.
Toimia on tulossa lisää. Urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutalan mukaan ensi syksynä tulee voimaan perusopetuslain muutos, joka edellyttää liikunnallisen elämäntavan edistämistä kaikissa kouluissa.
Koko Move-järjestelmän takana on alun alkaen ollut huoli lasten ja nuorten arjessa jaksamisesta.
– Tavoitteena on, että nuoret jaksaisivat kulkea koulumatkat omin voimin, keskittyä koulupäivän ajan ja touhuta vielä harrastuksessa ja kavereiden kanssa vapaa-ajalla, Kolunsarka sanoo.
Kaupungeissa voidaan paremmin kuin maalla
Alueelliset erot lasten ja nuorten kunnossa ovat säilyneet koko mittaushistorian ajan. Edelleen kaupunkiympäristössä lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on selvästi parempi kuin maaseutumaisissa kunnissa.
Maaseudulla noin 42 prosentilla viidesluokkalaisista ja 46 prosentilla kahdeksasluokkalaisista fyysinen toimintakyky on alhainen. Kaupunkimaisissa kunnissa vastaavat osuudet olivat 33 ja 38 prosenttia.
Juurisyy maaseudun ja kaupunkien eroon on yksinkertaisesti etäisyyksissä: harrastusmahdollisuudet, liikuntapaikat ja ystävätkin ovat maalla kauempana kuin kaupungissa.
– Maaseudun lapset kokevat harrastukset hintavammiksi ja vaikeammin saavutettaviksi, koska harrastukseen pääsemiseksi tarvitsee usein autokyydin huoltajalta, Kolunsarka tietää.
Lisäksi monet heistä tulevat kouluun koulukuljetuksilla.
– Arjesta voi mennä merkittävä aika erilaisten kuljetusten kyydissä. Vaikka koulun jälkeen olisi järjestetty liikuntakerhoja, ne eivät välttämättä tavoita nuoria, jotka ovat koulukyytien aikataulujen armoilla.
Myös hyvinvointialueittain näkyy selviä eroja.
Lapset ja nuoret saivat parhaat tulokset Helsingissä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla.
Merkittävästi heikommat tulokset ovat Lapin, Kainuun ja Satakunnan hyvinvointialueilla. Osaltaan tätäkin selittää asukastiheys.
Kestäviä muutoksia
Jotta lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kehitys jatkuisi myönteisenä, olisi tärkeää tehdä kestäviä muutoksia.
– Tämä on enemmänkin maraton kuin sprintti. Olisi hyvä, että muutokset eivät jäisi vain hetkellisiksi pyrähdyksiksi. Tärkeintä on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti, itselleen mieluisasti ja ikätasolleen sopivasti – ja näin päästä oikeasti edistämään liikunnallista elämäntapaa läpi elämän.
Move-mittausten ytimessä onkin tarjota lapselle ja nuorelle henkilökohtaista tukea ja palautetta sekä tietoa omasta fyysisestä toimintakyvystä.
– Mittausten yhteydessä tarjotaan tietoa siitä, miten omaan toimintakykyyn vaikutetaan, miten sitä voi kehittää ja mihin se vaikuttaa, Kolunsarka korostaa.
Syksyn valtakunnallisessa Move-tiedonkeruussa oli mukana yli 111 000 lapsen ja nuoren mittaustulokset.
Alle liitetyssä taulukossa näkyy osuus oppilaista, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla (pienempi prosenttiluku parempi.)
Kokonaistuloksen muutos (prosenttiyksikköinä) vertailee tulosta vuoteen 2024 (isompi miinusmerkkinen muutos parempi). Voit etsiä taulukosta oman alueesi tai järjestää taulukkoa klikkaamalla sarakkeen yläreunaa.
