Tilanne on Unicefin mukaan suurelta osin seurausta siitä, että perinteisestä ruokavaliosta on siirrytty halpoihin ja energiatiheisiin tuontielintarvikkeisiin.
Lihavuus on ohittanut alipainon kouluikäisten lasten ja nuorten yleisimpänä ravitsemusongelmana. YK:n lastenjärjestön Unicefin uuden raportin mukaan lihavuus on alipainoa suurempi ongelma kaikilla alueilla lukuun ottamatta Saharan eteläpuolista Afrikkaa ja Etelä-Aasiaa.
Raporttiin on kerätty dataa 190 maasta. Se osoittaa, että 5–9-vuotiaiden keskuudessa alipainoisten osuus on laskenut maailmanlaajuisesti 13 prosentista 9,2 prosenttiin vuodesta 2000. Lihavuus taas on noussut 3 prosentista 9,4 prosenttiin.
Lihavuudesta eli ylipainon vakavasta muodosta kärsii siis Unicefin mukaan maailmanlaajuisesti noin kymmenesosa ikäluokasta, mikä tarkoittaa noin 188:aa miljoonaa lasta ja nuorta.
Unicef kertoo tiedotteessaan, että Suomessa 2–16-vuotiaista pojista reilu neljännes ja tytöistä vajaa viidennes on ylipainoisia, lihavia tai vaikeasti lihavia. Vuoden 2023 tieto on peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportista.
Perinteinen ruokavalio syrjäytetty
Maailmanlaajuisesti lasten ja nuorten lihavuutta esiintyy eniten Tyynenmeren saarivaltioissa. Esimerkiksi Niuessa 5–19-vuotiaista lähes kaksi viidestä on lihavia.
Tilanne on Unicefin raportin mukaan suurelta osin seurausta siitä, että perinteisestä ruokavaliosta on siirrytty halpoihin ja energiatiheisiin tuontielintarvikkeisiin.
Lihavuus on huomattava ongelma myös useissa korkean tulotason maissa. Chilessä 5–19-vuotiaista yli neljäsosa on lihavia, Yhdysvalloissa ja Arabiemiraateissa noin viidennes.
Raportti viittaa lihavuuden tutkimukseen ja torjuntaan keskittyneen World Obesity Federationin arvioon, jonka mukaan ylipainon ja liikalihavuuden vuosittaiset talousvaikutukset nousevat maailmanlaajuisesti yli 4 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin, jos ehkäisy- ja hoitotoimia ei paranneta.
Unicef penääkin kiireellisiä toimia lasten ruokaympäristöjen muuttamiseksi. Järjestö ehdottaa muun muassa verotusta ja tukia, rajoituksia elintarvikkeiden markkinointiin ja sosiaaliturvaohjelmien kehittämistä köyhyyden torjumiseksi.
