Toukokuussa voimaan tuleva terapiatakuu lupaa alle 23-vuotiaille tiettyjä mielenterveyspalveluja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun avun tarve on todettu.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on pitkiä jonoja, ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa ovat suuret.
Esimerkiksi Pohjois-Savossa keskisen alueen lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelujen jonot olivat marraskuussa noin 200 vuorokauden mittaiset, kun niiden pitäisi olla korkeintaan kaksi viikkoa.
Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut ovat olleet Itä-Suomen aluehallintoviraston valvonnassa ja ohjauksessa jo lähes kaksi vuotta. Tällä hetkellä virasto harkitsee uhkasakolla tehostettua määräystä, jotta jonot saataisiin lyhenemään.
Kuopiossa jonojen pullonkaulaksi ovat muodostuneet varhaisen tarpeen mielenterveyspalvelut. Myös psykologien saatavuus opiskeluhuollossa on Itä-Suomen aluehallintoviraston valvonnassa.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja yritetään lisätä ja yhtenäistää Suomessa jo tämän kevään aikana. Toukokuussa voimaan astuu laki, joka lupaa alle 23-vuotiaille terapiatakuun.
– Lakimuutoksella pyritään siihen, että hyvinvointialueilla olisi nykyistä yhtenäisempi palveluvalikoima ja perustason psykososiaalisia lyhytinterventioita tarjolla, sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Liisa Jokinen sanoo.
Psykososiaalisilla lyhytinterventioilla tarkoitetaan keskusteluhoitoja, joiden kesto on yleensä alle 25 tapaamiskertaa.
Hoitoon pääsyn pitäisi helpottua jo kesällä
Uusi terapiatakuu lupaa, että alle 23-vuotiaiden on toukokuun alusta alkaen saatava tiettyjä mielenterveyspalveluja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun avun tarve on todettu.
Laki koskee hyvinvointialueita ja Helsingin kaupunkia, mutta myös korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa.
Terapiatakuu tarkoittaa perusterveydenhuoltoon kuuluvaa psykoterapeutin tarjoamaa lyhytpsykoterapiaa ja psykososiaalisia lyhytinterventioita, joita käytetään esimerkiksi masennuksen ja ahdistuneisuuden ehkäisyssä ja hoidossa.
Alle 23-vuotiaiden pitäisi edelleen päästä perusterveydenhuollossa hoitoon alle 14 vuorokaudessa. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa puolestaan lasten ja nuorten hoito olisi aloitettava kolmessa kuukaudessa.
Pohjois-Karjalassa yritetään vähentää ”pois lähettämistä”
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue perusti vuoden alussa uuden lasten ja nuorten mielenterveysyksikön, jossa työskentelee tällä hetkellä asiantuntijahoitajia sekä asiakaskoordinaattoreita. Kevään aikana Mieli-yksikköön rekrytoidaan myös lääkäreitä ja psykologeja.
– Suomessa on eri alueilla hyvin monenlaisia ratkaisuja, miten mielenterveyspalvelut on järjestetty. Näyttää siltä, että nimenomaan perustason palvelulle olisi suuri tarve, ylilääkäri Sanni Penttilä sanoo.
Yksikkö haluttiin perustaa, sillä alaikäisten mielenterveyspalvelut ovat olleet Pohjois-Karjalassa niukemmat ja hajanaisemmat kuin aikuisilla. Lapsille ja nuorille ei ollut aiemmin juurikaan mielenterveyspalveluja perusterveydenhuollossa.
Perheiltä tuli palautetta, että on raskasta kiertää palvelusta toiseen ja kertoa perheen tilanteesta aina uudelleen ja uudelleen.
– Tarkoituksena on luoda uusi toimintakulttuuri, jossa ammattilaiset tiimiytyvät perheen ympärille ja opetellaan pois sellaisesta poislähettämisen kulttuurista, Penttilä sanoo.
Uudessa yksikössä asiantuntijat tapaavat perheitä ja tekevät tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Ammattilaiset voivat myös pyytää Mieli-yksiköstä itselleen työparia lasten, nuorten ja perheiden avuksi.
