Salolaisopettajan tavoitteena on, että peruskoulu kasvattaa jokaisesta lukevan nuoren. Oppilaiden käsissä kuluvatkin nyt kovakantiset Potterit ja Paasilinnat.
Salossa kehitelty lukumalli on parantanut merkittävästi lasten lukutaitoa. Tulokset näkyvät hurjana hyppäyksenä alakoululaisten lukunopeustesteissä.
– Testitulos nousi yhden lukukauden aikana jopa 39 sanaa, kun nousu yleensä on 5–10 sanaa, kertoo mallin kehittäjä, Armfeltin koulun suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Piia Ukura.
Keskeinen asia Salon lukumallissa on, että jokainen lapsi lukee kaunokirjallisuutta joka päivä puoli tuntia tai vaihtoehtoisesti kymmenen kirjaa kouluvuoden aikana.
– Lukutaito on elinehto, jotta voi aikuisena elää yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.
Lukeminen arjen rutiiniksi
Onnistumisen edellytyksenä on, että lukemisen malliin sitoutuvat kaikki lapsen arjessa mukana olevat ihmiset.
Piia Ukura painottaa, että kasvatustyötä tehdään yhdessä kodin kanssa. Vanhemmille kerrotaan, miksi lukuläksyjä tehdään ja miksi lukeminen on tärkeää. Heitä innostetaan tekemään lukemisesta miellyttävä arkinen tapa.
Jos ja kun homma välillä takkuaa, keskustelee Ukura yhdessä vanhempien kanssa siitä, miten asiassa päästäisiin eteenpäin.
Vaikka kaikki näyttäisi menevän hyvin, ei koskaan voi tuudittautua tunteeseen, että nyt kaikki lukevat ja työ on tehty.
– Kirjoista keskustellaan joka viikko, jottei lukeminen koskaan unohdu.
Patistaminen on sallittua ja tarpeellista
Viime syksystä alkaen käytössä ollut malli on jo osoittautunut tehokkaaksi myös yläkoulussa.
Tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä on lukeva nuori.
Seiskaluokkalainen Malina Laihia ei aiemmin oikein pitänyt lukemisesta, mutta nyt hän lukee kirjan kuukaudessa. Samaa tahtia toteuttavat arjessaan myös luokkakaverit Jenna Johansson ja Deelia Malmberg.
– Luen nyt enemmän kuin ennen, vaikka luin aika paljon jo alakoulussakin, Malmberg sanoo.
Kalle Halonen lukee parhaillaan Arto Paasilinnan Ukkosenjumalan poikaa. Se on jo toinen Paasilinnan kirja, koska Halosen mielestä se on kivaa luettavaa.
Halosta ei lainkaan haittaa, että lukemiseen pikkuisen patistetaankin. Sekin motivoi, kun ympärillä kaikki kaverit lukevat.
Halosen luokkakaveri Kalle Päivälinna kokee kerran päivässä lukemisen olevan aika helppoa. Opettajan kannustus auttaa, ja rohkaisua saa kotoakin.
– Äiti ja isä sanovat aina, että minun kannattaa lukea, koska se auttaa tulevaisuudessa.
Lukemattomuuden ketju katki
Ajoittain vastaan tulee tilanteita, joissa mallia on vaikea saada kotoa, sillä kukaan perheenjäsenistä ei lue. Opettaja Piia Ukuran perheessä oli juuri näin, kunnes äiti päätti katkaista sukupolvien lukemattomuuden ketjun.
Äiti alkoi lukea lapselleen, ja lapsesta kasvoi lukutaidon kehittäjä. Suomenopettajat ry. antoi Ukuralle viikonloppuna Vuoden suomenopettaja -tunnustuksen.
– Teen tätä työtä, koska ajattelen, että äiti on antanut minulle kalleimman lahjan, mitä voi saada: lukutaidon ja ne kaikki tarinat, joita kirjoissa on.
Videolla Armfeltin koulun seiskaluokkalaiset kertovat lukevasta arjestaan:
