Nuorista tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrän nopeaan kasvuun on erityisesti kaksi syytä. Näin arvioi THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka.
Ensinnäkin eri alan ammattilaisia on koulutettu tekemään lastensuojeluilmoituksia lain velvoitteiden mukaan, joten he myös tekevät niitä enemmän kuin ennen. Ilmoituksia tosin tehdään Ylirukan mukaan joskus liiankin kevyesti, esimerkiksi koulukiusaamistapauksissa.
Toisekseen ennaltaehkäisevään perhesosiaalityöhön on liian vähän resursseja ja lastensuojelun avohuoltoon voi olla vaikea päästä. Tämä voi aiheuttaa kierteen, jossa lastensuojeluilmoituksia tehdään uudestaan ja uudestaan.
Ylirukan mukaan Etelä-Karjalassa on onnistuttu muuta maata paremmin ennaltaehkäisevässä työssä. Muut alueet voisivat miettiä, olisiko Etelä-Karjalan käytännöistä opittavaa.
Tosin hyvinvointialueiden heikko taloustilanne vaikeuttaa perhesosiaalityön kehittämistä joka puolella Suomea.
Joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta lastensuojeluilmoitus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2023.
Ilmoitusten määrä on kasvanut vuosittain, mutta viime vuoden kasvu oli poikkeuksellisen suurta.
Kymmenessä vuodessa ilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut.
Useilla viranomaisilla, muun muassa poliisilla ja päiväkodilla, on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Tämän lisäksi kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen.
THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka sanoo, että lastensuojeluilmoituksia saatetaan tehdä tilanteissa, joissa voitaisiin pärjätä esimerkiksi koulun oppilashuollon työllä.
– Esimerkiksi koulukiusaaminen on sellainen tilanne, että se ei aina välttämättä tarvitse lastensuojelun puuttumista, Yliruka sanoo.
Toinen selvä muutos liittyy Ylirukan mukaan perhesosiaalityön nykytilaan.
– Meille on syntynyt ikään kuin pato perhesosiaalityön ja lastensuojelun väliin.
Perhesosiaalityötä ei ole Ylirukan mukaan kehitetty eikä siihen ole satsattu lastensuojelua koskevan lain muuttamisen jälkeen.
Perhesosiaalityön palvelu on paikoin liian kevyttä
Laki lähtee siitä, että lastensuojeluun tultaisiin vasta, kun on todella suojelun tarve. Muuten perheet saisivat sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut perhesosiaalityöstä.
Lapsiperheiden sosiaalityö on tarkoitettu avuksi silloin, kun perheen elämäntilanne on kuormittava. Apua voi saada muun muassa lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseen tai vanhemmuuteen ja omaan jaksamiseen.
– Näyttäisi, että perhesosiaalityön palvelu on osittain liian kevyttä, Laura Yliruka sanoo.
Perhesosiaalityön asiakasmäärät ovat olleet suuria ja hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen näitä ennaltaehkäiseviä palveluja on vielä saatettu vähentää.
– Koska perhesosiaalityössä ei ole mitoituksia eikä juurikaan lakisääteisiä velvoitteita, hyvinvointialueiden on helppo leikata siitä, Yliruka sanoo.
Yliruka arvioi, että nyt lastensuojeluilmoituksia tehdään perhesosiaalityön piirissä olevista lapsista. Kuitenkin vain alle 20 prosenttia ilmoituksista johtaa lastensuojelun asiakkuuteen.
– Muut ohjataan takaisin perhesosiaalityöhön.
Jonkin ajan päästä samoista lapsista saatetaan tehdä uusi lastensuojeluilmoitus ja kierre on valmis.
Lopulta perhesosiaalityöstä voi tulla suoraan kiireellinen sijoitus. Kun lapsi siis lopulta tulee lastensuojeluun, tilanne voi olla jo vakava.
Perhesosiaalityöhön pitäisi Ylirukan mielestä satsata nykyistä paremmin. Tosin aina vanhemmat eivät ota tukea vastaan.
Etelä-Karjalassa moni asia paremmin kuin muualla
Muiden alueiden voi olla hyödyllistä ottaa esimerkkiä Etelä-Karjalasta, Laura Yliruka arvioi. Siellä huostaanottoja ja kiireellisiä sijoituksia on vähän, työntekijät ovat pysyviä ja asiakasmäärät lastensuojelussa pieniä.
– He ovat pystyneet satsaamaan perhesosiaalityöhön.
Etelä-Karjala pääsee myös halvemmalla kuin muut, koska kustannukset syntyvät sijaishuollossa ja lastensuojelupalveluissa.
– Etelä-Karjalan malli on halvempi ja kestävämpi, Yliruka sanoo.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen lapsiperhesosiaalityön toimintayksikön esimies Jaana Salakari vahvistaa, että heillä lapsiperhesosiaalityöhön on satsattu.
– Meiltä saa hyvin matalalla kynnyksellä perhetyötä, tukisuhdetoimintaa, sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta.
Salakari kertoo, että he pohtivat tiiviisti yhdessä lastensuojelun kanssa kumpi pystyy paremmin auttamaan lasta.
Ainakaan toistaiseksi peruspalvelujen resursseja ei Salakarin mukaan olla pienentämässä Etelä-Karjalassa, vaikka hyvinvointialueen rahat ovat tiukilla.
