Kuutisenkymmentä kuorolaista pyörittelee käsivarsiaan, pärisyttää huuliaan ja toistaa hei-huudahduksia eri äänenkorkeuksilta.
Ilolaulu-kuoro on aloittamassa harjoituksiaan helsinkiläiskoulun salissa. Kerran viikossa kokoontuva Ilolaulu on musiikin ammattilaisen vetämä harrastajakuoro.
– Kun tulee tänne, muu jää pois mielestä, kuorossa parin vuoden ajan laulanut Jaana Ritola sanoo.
– Yhdessä tehdessä musiikillinen kokemus moninkertaistuu, kasvaa ja laajenee. Se tuo yhteen, IIolaulun kuoronjohtaja Asta Levy pohtii kuorolaulun vetovoimaa.
Ilolaulu-kuoron laulajat kertovat videolla, mikä heitä vetää kuorolaulun pariin ja miten harrastus vaikuttaa omaan hyvinvointiin.
Tutkimus: Kuorolaululla yhteys aivojen rakenteeseen
Kuorolaulu ei ole pelkästään hauska harrastus. Nyt on saatu uutta tietoa siitä, että kuorolaululla on yhteys jopa aivojen rakenteeseen.
– Suurin uusi tulos on kuorolaulukokemuksen yhteys aivojen valkeaan aineeseen eli aivoalueiden välisiin yhteyksiin. Mitä pidempään on laulanut, sitä vahvempia yhteydet hyvin monessa kohtaa aivoja ovat, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Nella Moisseinen sanoo.
Valkean aineen terveys on aivojen toiminnalle tärkeää.
Aivoalueiden väliset yhteydet vahvistuvat
Tutkimukseen osallistui sata aikuista, jotka olivat 20–90-vuotiaita. Puolet heistä lauloi kuorossa vähintään tunnin viikossa. Puolet ei puolestaan harrastanut kuorolaulua.
Kuorolaulun vaikutuksia selvitettiin muun muassa magneettikuvantamisella, jolla tutkittiin aivojen rakennetta ja aivotoimintaa.
Grafiikassa on esimerkkejä niistä aivoalueiden välisistä yhteyksistä, joille kuorolaulusta näyttää olevan hyötyä. Saat lisätietoja i-nappeja klikkaamalla.
Alle 40-vuotiailla kuorolaulun harrastaminen liittyi hyvin laajalti aivoalueiden välisten yhteyksien eheyteen, toisin sanoen valkean aineen terveyteen. Iäkkäämmillä vaikutuksia oli vähemmän, mutta niitä näkyi silti kaikenikäisillä aikuisilla.
Yli 60-vuotiailla painottui kuorolaulun yhteys aivojen syvissä osissa sijaitsevien aivokaaren (fornixin) ja aivokurkiaisen eheyteen. Aivokaaren kohdalla yhteys löytyi vain yli 60-vuotiailta.
Aivokaari on tärkeä muistille. Aivojen vasemman ja oikean puoliskon yhdistävä aivokurkiainen puolestaan liittyy laajasti tiedonkäsittelyn toimintoihin. Molemmat ovat aivojen valkean aineen väyliä.
Pitkään jatkunut kuoroharrastus oli yhteydessä myös hyvään suoriutumiseen muistia ja sanasujuvuutta vaativissa tehtävissä.
Musiikista on aivoille apua ikääntyessäkin
Nella Moisseisen mukaan muistille tärkeän aivokaaren rakenne alkaa usein heikentyä aivojen ikääntyessä ensimmäisten joukossa.
Kuorolaulajilla sen heikentymistä näkyi tutkimuksessa kuitenkin muita vähemmän. Vastaava tulos on aiemmin saatu kansainvälisessä tutkimuksessa pianonsoitosta.
– Tämä tukee sitä käsitystä, että musiikki voi tukea ikääntyvien aivojen rakennetta, Nella Moisseinen sanoo.
Nella Moisseisen mielestä kuorolaulun hyötyjä voisi jatkossa selvittää myös dementiariskin pienentämisen kannalta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että musiikkiharrastukset ovat yhteydessä pienentyneeseen dementiariskiin.
”Sosiaalisuutta, mukavaa yhdessäoloa, naurua”
Kansainvälisistä tutkimuksista on aiemmin selvinnyt, että kuorolaulajat kokevat harrastuksensa lisäävän hyvinvointia.
Tässäkin tutkimuksessa laulaminen useita tunteja viikossa oli yhteydessä elämänlaatuun ja muita vähäisempiin masennusoireisiin.
Kuorolaulun vaikutuksista helsinkiläisen Ilolaulu-kuoron laulajilla on varsin yhtäläisiä ajatuksia.
– Kyllä tämä tekee mielenterveydelle hyvää. Kun täältä ajelee kotiinpäin treenien jälkeen, hyräilee ja lauleskelee täällä treenattuja biisejä, Ilkka Syrjälä sanoo.
Sosiaalisuutta, mukavaa yhdessäoloa, naurua… Leena Uotila luettelee kuoroharrastuksen antia.
– Viime kerralla juuri puhuttiin siitä, että onko koskaan ollut huono fiilis, kun lähtee kuorosta pois. Et voi olla vihainen, kun laulat, vaan keskityt tähän ihan täysin.
Puolentoista tunnin treenien kuluessa Ilolaulu-kuoro on laulanut niin kansanlauluja kuin suomalaista ja ulkomaista poppia erilaisin sovituksin. Kuorolaiset ovat välillä kiertäneet laulaen ympäri salia ja välillä ryhmittyneet laulamaan moniäänisesti.
Moniäänisesti, stemmoissa, laulaminen onkin useamman kuorolaisen mielestä palkitsevaa.
– Saa vähän aivojumppaa, Jaana Ritola toteaa.
– On aivan mahtavaa, kun oppii stemmat sellaisiin tuttuihin biiseihin, joista soi melodia päässä, Leena Malinen kuvailee.
Yhteisöllisyys voi lisätä hyvinvoinnin kokemista
Kuorolaulun tai ylipäätään laulun vaikutuksia terveyteen on aiemmin tutkittu vain vähän.
Nella Moisseisen mukaan seuraavaksi pitäisi selvittää, mistä kuorolaulun hyvät vaikutukset kumpuavat.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että musiikki aktivoi aivoja hyvin laajasti. Niin tapahtuu sekä musiikkia kuunnellessa että sitä itse tuottaessa.
Lisäksi musiikki saa aivoissa aikaan kemiallisia vaikutuksia esimerkiksi mielihyvää tuottavassa dopamiinijärjestelmässä.
Kuorolaulussa varsinkin hyvinvoinnin kokemiseen voi laulamisen lisäksi vaikuttaa myös muiden ihmisten seura.
– Se on yhteisöllinen harrastus. Kuorolaulajat muodostavat usein aika tiiviitäkin yhteisöjä, joissa voi olla eri-ikäisiä ja keskenään erilaisia ihmisiä, Nella Moisseinen sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
