Luontoaktiivit Sanna-Mari ja Panu Kunttu meloivat 72 päivän aikana Suomen rannikon päästä päähän ja merkitsivät lintuhavaintojaan valtakunnalliseen lintuatlakseen.
Suomen rannikolta kuuluu niin hyviä kuin huonoja lintu-uutisia.
Laulujoutsen pesii nykyään kaikkialla saaristossa. Myös kurki on alkanut pesiä ulkosaaristossa. Kurki onkin löytänyt uusia pesimisympäristöjä meren ääreltä, kun vanhoja pesimispaikkoja eli soita on ojitettu.
Valkoposkihanhien, merimetsojen ja merihanhien kannat ovat niin ikään vahvistuneet. Taantuneita lajeja on kuitenkin enemmän, selviää turkulais-kemiönsaarelaisen pariskunnan ympäristösuunnittelija Sanna-Mari Kuntun ja saaristoekologi Panu Kuntun 72 päivää kestäneen melontaretken havainnoista pitkin Suomen rannikkoa.
He osallistuivat valtakunnalliseen lintuatlakseen. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLifen vetämä lintuatlas on tärkein lähde, kun selvitetään muutoksia Suomen pesimälinnuston levinneisyydessä. Kunttujen reitti kulki 1 600 kilometrin matkan Virolahdelta Tornioon. Matkaan lähdettiin 13. toukokuuta.
Laulujoutsen takaisin koko Suomen linnuksi
Ilahduttavinta havainnoissa on Panu Kuntun mukaan se, että laulujoutsenta voidaan taas kutsua koko Suomen linnuksi.
– Laulujoutsen metsästettiin melkein sukupuuton partaalle Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Aktiivisen suojelun ja rauhoituksen myötä joutsen on levinnyt vuosikymmenten kuluessa Ylä-Lapin soilta ja järviltä Suomen uloimmille luodoille.
Taantuvien lajien elinympäristö on heikentynyt
Panu Kunttu kuvaa siis laulujoutsenen suojelua menestystarinaksi. Melontamatkansa aikana hän ja Sanna-Mari Kunttu huomasivat myös taantumista monien lajien kohdalla.
– Karikukko, riskilä, lapasotka, nokikana, selkälokki, harmaalokki, merilokki, räystäspääsky, törmäpääsky, pensastasku ja hömötiainen, luettelee pariskunta harventuvia lajeja.
Vähentymisen taustalla on heidän mukaansa elinympäristöjen heikentyminen, hyönteiskato, metsänhakkuut, vieraspedot, pyynti ja rehevöitymisen aiheuttama umpeenkasvu. Myös veneily ja mökkirakentaminen ovat vieneet tilaa linnuilta.
Kuntut havaitsivat retkellään 156 lintulajia ja tekivät noin 5 000 havaintoa. Niitä lisätään parhaillaan lintuatlakseen.
Luonnolla pitää olla itseisarvo
Sanna-Mari ja Panu Kunttu penäävät päättäjiltä tekoja luonnon puolesta.
– Maatalouden rehevöittävät päästöt pitää saada kuriin ja luonnonsuojelualueita tarvitaan lisää. Paremmalla kaavoituksella estetään villiä mökkirakentamista ja toisaalta metsähakkuita pitää rajoittaa saaristossa, luettelevat Kuntut.
Panu Kunttu muistuttaa luonnon ennallistamisesta.
– Soiden, metsien, rantojen, merenlahtien ja kosteikkojen ennallistaminen eli niiden palauttaminen mahdollisimman rikkaaksi ja monimuotoiseksi kohti luonnontilaa auttaa lintuja paljon.
Maailman luonnonsäätiö WWF palkitsi Kunttujen hankkeen kesäkuussa Panda-palkinnolla, joka on Suomen suurin ympäristöaiheinen tunnustuspalkinto. Kuntut vastaanottivat rahapalkinnon kesken matkan Kustavissa.
