On viisasta pitää vesihuolto tiukasti julkisessa ja veden käyttäjien omistuksessa. Isännättömän sijoittajan raha viis veisaisi yhteisestä hyvästä, Kontro pohtii.
Lauri Kontrovapaa toimittaja
Supermarkettien juomahyllyillä seisoo loputon rivistö vesipulloja. On ranskalaista tai italialaista vettä tyylikkäässä lasipullossa. On suomalaista lähdevettä pakattuna muoviin. On sitä ja tätä vettä, toinen toistaan hienompaa, kuplilla ja ilman.
Elämä maapallolla ei ole mahdollista ilman ”hookaksoota”, vedyn ja hapen yhdistettä, jota vedeksi kutsutaan. Elämä tarvitsee vettä ja vesi on kaikille yhteistä, sitä sataa taivaalta. Maahan tullessaan vesipisarat eivät kuitenkaan enää ole yhteisiä ja ilmaisia, niille on muodostunut hinta.
Vesi on tuotteena toisille siunaus, toisille kirous.
YK:n arvioiden mukaan vesibisneksen arvo markkinoilla on tämän vuosikymmenen lopussa 500 miljardia dollaria. Se on tuplasti koko Suomen bruttokansantuote.
Vesi on tuotteena kuin öljy: toisille siunaus, mutta toisille kirous. Suomi on kerrankin oikeassa paikassa maapalloa, kun puhutaan vedestä.
Suomi on vesiköyhyysindeksillä mitattuna maailman rikkain maa. Se tarkoittaa, että puhdasta vettä riittää – paljon yli oman tarpeen.
Suomen vedet, onneksi, ovat puhtaita ja mikä tärkeintä – ne tulevat koko ajan puhtaammiksi. Tuotannon ja asumisen jätevedet on saatu kuriin tehokkaasti, mikä tekee meistä monella tavalla esimerkkimaan.
Muualla ei välttämättä ole kaikki hyvin. Maailman ihmisistä lähes kaksi miljardia juo ulosteiden saastuttamaa vettä. Veden puutteesta kärsii joka toinen maapallon asukas. Ja kaikesta maailman vedestä juomakelpoista on vain puoli prosenttia.
Vaikka vettä on maailmassa ylen määrin, siitä on tullut myös luksushyödyke.
Vesipulalla on yhteys myös ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos on lisännyt sekä kuivuutta että tulvia. Molemmat vaikuttavat suoraan ruuantuotantoon, heikentävät satoja ja kasvattavat nälkää.
Vesipullojen lisääntyminen kaupan hyllyllä ei ole sattuma. Vaikka vettä on maailmassa ylen määrin, siitä on tullut myös luksushyödyke.
Suomessa kraanavesi, joka vieläpä on puhtaampaa kuin hienot luksusvedet, maksaa noin yhden sentin litralta. Pulloon pakattuna sama tuote voi maksaa pari, kolme euroa. Siis satoja kertoja enemmän.
Ei ihme, että pullovedestä on tullut maailman elintarvikemarkkinoilla nopeasti kasvava tuoteryhmä. Veden puutetta kehittyvissä maissa pullovesi ei kuitenkaan ole ratkaissut – päinvastoin. Kun vesi kallistuu, köyhien on entistä vaikeampaa saada juotavakseen puhdasta vettä.
Vesikauppa on myös Suomelle mahdollisuus. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa Itämerta kyntävät ruostuneiden öljylaivojen asemesta teräksenhohtoiset vesitankkerit, jotka vievät raikasta suomalaista lähdevettä maailman janoisille. Puhtaalla vedellä on kysyntää.
Vielä enemmän kannattaa kuitenkin myydä suomalaista vesiteknologiaa. Sitä tarvitsevat kaikki maailman asukkaat. Vesitekniikassa suomalaiset ovat maailman huipulla.
Kun vesi kallistuu, köyhien on entistä vaikeampaa saada juotavakseen puhdasta vettä.
Taloudellisessa mielessä vesi on uusi öljy – kuitenkin sillä erotuksella, että öljystä on päästävä irti, kun puhdas vesi taas olisi saatava jokaisen ulottuville.
Veden arvo korostuu yhä, tulevaisuuden sodatkin käydään ehkä vedestä – ei enää öljystä, kuten aiemmin.
Kaikki tämä tietäen on hyvä pitää omat vesihuoltolaitoksemme tiukasti julkisessa ja veden käyttäjien omistuksessa. Ei avata porsaanreikiä isännättömälle rahalle, joka mielellään tulisi omistamaan vesilaitoksiamme.
Jos varovaisuus unohdetaan, vesilaitoksillemme voisi käydä kuin Carunan sähköverkoille. Niiden alkuperäisistä omistajista on jäljellä vain yksi, muut ovat myyneet omistuksensa kuka kenellekin.
Ja nyt nämä omistajat käyvät oikeutta Suomen valtiota vastaan saadakseen nostaa sähkön jakeluhintoja entisestään. Hyväuskoista jymäytetään helposti.
Veroparatiisien rahamiehet ovat löytäneet veden, siksi varoituksen sana on paikallaan. Meille vesi on parhaimmillaan suuri rikkaus, pahimmillaan uusi Caruna.
Lauri Kontro
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Kirjoittajalle voi lähettää kommentteja osoitteeseen lauri.kontro@gmail.com
