perjantai, 25 lokakuun

Yrittäjä Lauri Salovaara on turhautunut Oulun kaupunkiin.

– Olen oikeasti niin väsynyt näihin kaikkiin. En haluaisi tapella, vaan haluaisin tehdä tätä valmiiksi niillä rahkeilla, mitä minulla on ja aloittaa toiminnan.

Salovaara on ajautunut kahteen eri kiistaan kaupungin kanssa kuluneen vuoden aikana.

Tuorein tapaus koskee Koljunmajaa, jonka Salovaara osti kaupungilta viime vuonna. Kyseessä on lähes 100-vuotias hirsitalo, jota Salovaara remontoi kokous- ja juhlatilaksi.

Kunnostustöissä paljastui, ettei hirsitalona kaupattu talo ollutkaan kokonaan hirrestä tehty ja lattia oli kauttaaltaan homeessa.

Lattian korjaaminen maksaa useita kymmeniä tuhansia euroja.

Salovaara pyysi kaupungilta korvauksia, mutta yhdyskuntalautakunta päätti, ettei lattiasta korvata mitään.

– Kuntotarkastuksessa on lause, että kuntotarkastus vaatii lisätarkastelua, eli kuntotarkastus vaatii kuntotarkastuksen. En ehkä maallikkona osannut siihen oikealla tavalla pureutua, mutta maalaisjärki iskee vastaan, että ei tätä voida näin myydä, Salovaara sanoo.

Kaupunki: väärää tietoa ei ole annettu

Yle pyysi kaupungilta kommenttia tapaukseen ja kaupunki toimitti yhdyskuntalautakunnan päätökset asiassa.

Päätöksen mukaan myyntimateriaalissa olleessa kuntoarviossa todettiin rakennuksen alapohjan kunnon olevan välttävä. Annettuihin toimenpide-ehdotuksiin kuului muun muassa alapohjan kunnon selvittäminen kuntotutkimuksilla.

Kuntoarviossa oli kuitenkin jäänyt mainitsematta lattian alapohjan riskirakenne. Myöskään hometta ei löytynyt, vaikka lattia avattiin kahdesta kohdasta.

Kaupunki katsoo päätöksessään, että vaikka lattian riskirakenteesta ei ollut mainintaa, ostaja on tiennyt, että lattian alapohjan kuntoa pitää selvittää enemmän. Näin ollen lattiasta ei ole annettu väärää tietoa.

Seinästä kaupunki maksaa 12 000 euron korvaukset.

Yrittäjä pitää kaupunkia yrittäjävastaisena

Salovaara kokee kaupungin toiminnan epäoikeudenmukaiseksi ja yrittäjävastaiseksi.

– Vaadin Oulun kaupunkiin huomattavasti yrittäjämyönteisempää asennetta.

Hänen mukaansa kyse ei ole yksittäisestä tapauksesta. Toinen esimerkki löytyy viime kuukausilta.

Salovaaralla on mökki Oulujoen varressa, jota hän vuokraa kokous- ja majoituskäyttöön – tai vuokrasi.

– Näillä näkymin toiminta loppuu, enkä tiedä vielä, mitä sen kanssa teen.

Oulun kaupungin rakennusvalvonta ilmoitti Salovaaralle, että yritystoiminnan pitää loppua tämän vuoden loppuun mennessä. Syynä on se, ettei mökin yritystoiminta ole ollut alueen kaavamääräysten mukaista, eikä kiinteistöä käytetä sen käyttötarkoituksen mukaisella tavalla.

Kaava on asuinpientaloille, joissa saa olla pienimuotoista yritystoimintaa, jos siitä ei aiheudu ympäristöön haittaa. Käyttötarkoitukseltaan kiinteistö on asunto.

Rakennusvalvonnan mukaan Salovaaran kohteessa ei ole pienimuotoista, satunnaista vuokraustoimintaa, vaan tilaa käytetään jatkuvana juhla- ja majoitustilana. Lisäksi mökin naapurit ovat tehneet ilmoituksia häiriöistä.

Salovaara on eri mieltä yritystoiminnan luonteesta. Naapureiden ilmoituksia hän pitää kiusantekona.

Yrittäjien edustajat eivät tunnista vihamielisyyttä

Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen kertoo, että hänelle tulee sekä positiivista että kriittistä palautetta kaupungista, mutta isossa kuvassa Oulun kaupungin suhtautuminen yrittäjyyteen on parantunut viime vuosina.

– Oulu on tehnyt strategian, jossa se haluaa olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki, Kolehmainen kertoo.

Kuntabarometri-kyselyllä kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä joka toinen vuosi. Suurten kuntien vertailussa ykköseksi sijoittui tänä vuonna Seinäjoki. Oulu sijoittui sijalle 19.

Oulun yrittäjien puheenjohtaja Joonas Puurunen on samoilla linjoilla Kolehmaisen kanssa. Hänen mukaansa on inhimillistä, että aina yrittäjä ja kaupunkiorganisaatio eivät ymmärrä toisiaan heti, mutta dialogin kautta ratkaisut ovat löytyneet.

– Isossa kuvassa kaupungin ilmapiiri ja toiminta koetaan positiivisena. Itselleni Oulun kaupungin toiminta ja viestintä yrittäjiä sekä yrittäjyyttä kohtaan on näkynyt hyvänä suhtautumisena ja yrittäjien asioista ollaan aidosti kiinnostuneita.

Jaa.
Exit mobile version