Aikuiskoulutustuen lakkautus herättää huolta yrityksissä, jotka jo nyt kärsivät työvoimapulasta.
Yksi niistä on Mustasaaressa Pohjanmaalla toimiva rakennusalan yritys Vilpe, joka työllistää lähes sata ihmistä. Heille aikuisopiskelijat ovat elintärkeitä.
– Teollisuus, jos jokin, on sellainen ala, että sinne tullaan ilman koulutusta tai alanvaihtajana. Mekin työllistämme alanvaihtajia ja eritasoisilla pohjakoulutuksilla olevia ihmisiä, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Saikkonen.
Myös Kokkolassa toimiva energia-alan yritys Hycamite työllistää alanvaihtajia. Henkilöstöjohtaja Petra Maunula kertoo, että he tarvitsevat muun muassa teknologian ja luonnontieteiden erikoisosaajia.
Saikkonen näkee, että muutos syö työelämän joustavuutta. Hän on huolissaan siitä, miten kaikkiin alueen yrityksiin löydetään jatkossa työntekijöitä.
– Teollisuuteen tullaan usein ilman pohjakoulutusta kokeilemaan, miltä työ tuntuu, ja muutaman vuoden päästä haetaan opiskelemaan. Nyt sitä vaikeutetaan, Saikkonen harmittelee.
Tuen lakkautus ei kilahda suoraan valtion kassaan – vielä
Aikuiskoulutustuki on työssäkäyvien kouluttautumiseen tarkoitettu tuki. Sitä on hyödynnetty alanvaihtoon ja täydennyskoulutukseen.
Lisää: Aikuisopiskelijan tuet loppuvat – näitä keinoja hallitus tarjoaa tilalle
Tuki on rahoitettu työttömyysvakuutusmaksuilla, jota maksavat sekä työnantajat että työntekijät. Maksun perintä on lakisääteistä.
Samasta työttömyysvakuutusmaksusta rahoitetaan muun muassa työttömyys- ja eläketurvaa. Toisin kuin ne, palkansaajien aikuiskoulutustuki ei kuulu valtion budjettiin, eikä sen lakkauttaminen siis tuota suoria säästöjä valtiolle, jollei lakia muuteta.
Viime vuonna aikuiskoulutustuen suuruus oli noin 190 miljoonaa euroa.
Yrittäjien aikuiskoulutustuen on maksanut valtio. Viime vuonna summa oli noin neljä miljoonaa euroa.
– Käytännössä, kun aikuiskoulutustuki lakkaa, se vaikuttaa ensisijaisesti työttömyysvakuutusmaksujen tasoon. Suoraan valtiolle nämä eurot eivät siirry nykyisellä lainsäädännöllä, sanoo Työllisyysrahaston johtava asiantuntija Elina Pajula.
Tähän kuitenkin saattaa tulla muutos. Hallituksen esitys, jossa esitetään sosiaaliturvarahastojen säästöjen kanavointia valtion talouteen, on juuri lausuntokierroksella.
”Leikkauksilla mennään peppu edellä puuhun”
Työvoimapula koskettaa koko Suomea tällä hetkellä. Vaasanseudun Kehityksen projektipäällikkö Maria Haglund sanoo, että Pohjanmaalla on sosiaali- ja terveysalan lisäksi erityisen kova pula teollisuuden, liikenteen sekä energia-alan työntekijöistä ja insinööreistä.
Vilpelle erikoistuneiden insinöörien rekrytointi onkin osoittautunut haastavaksi. Kun he esimerkiksi hakivat IoT-insinööriä, paikkaa ei saatu täytettyä. Toimitusjohtaja Saikkonen sanoo, että he tarvitsevat monenlaisia osaajia, ei vain insinöörejä.
Hänestä hallituksen viesti teollisuudelle on ristiriitainen.
– Meillä on hallitus, joka kertoo olevansa työelämä-, yritys- ja teollisuusmyönteinen. Siihen nähden nämä poliittiset ratkaisut tuntuvat tosi ihmeellisiltä.
Saikkonen on huolissaan yritysten kilpailukyvystä, kun uudelleenkouluttautuminen vaikeutuu.
– Meillä on alueella paljon investointeja: tulee uutta tehdasta ja laajennuksia, myös esimerkiksi Kokkolassa suurteollisuusalue kasvaa. Kyllä oikeasti vähän jännittää, mistä me saadaan kaikki tulevaisuuden tekijät.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vähentää Saikkosen mukaan työelämän joustavuutta.
– Kyllä tämä tosiaan tuntuu siltä, että on heitetty märkä rätti teollisuuden kasvoille, ja mennään peppu edellä puuhun, hän toteaa.
Yksi koulutus kantaa harvoin läpi työuran
Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella nähdään monia kauaskantoisia seurauksia. Yksi haaste on se, että Suomessa moniin työtehtäviin vaaditaan tutkinto.
– On opintoja, joihin tarvitsee opintovapaan, koska niitä ei voi hoitaa työn ohessa. Aikuiskoulutustuella on perinteisesti hankittu uusi tutkinto, sanoo Elina Pajula Työllisyysrahastosta.
Toinen haaste on se, miten nopeasti alat kehittyvät ja osaamisen tarve kasvaa. Syntyy työtehtäviä, joihin ei aiemmin ole ollut koulutusta.
– Akkuteknologia on yksi iso, kasvava osa-alue, johon ei ole vielä omaa koulutusta. Erityisosaamista tarvitaan myös uusiutuvan energian alalla ja yritysten hiilipäästöjen vähentämiseen, sanoo Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.
Kolmas huoli liittyy alanvaihtajiin ja siihen, miten aikuinen voi uudistaa osaamistaan tulevaisuudessa. Erkkilän mielestä Suomessa on vanhanaikainen tapa ajatella, että koulutus opiskellaan vain kerran.
– Meillä on ollut aiemmin todella hyvä joustavuus työelämässä, nyt sitä ollaan hankaloittamassa.
Tarve vaihtaa alaa tulee eteen, jos esimerkiksi terveys ei enää kestä nykyistä ammattia.
– Onko tämä tuen lakkauttaminen sellainen muutos, joka pitkällä tähtäimellä tuottaa sitä hyötyä, mitä sillä haetaan?, kysyy Vasekin Maria Haglund.
Kaikki eivät kuitenkaan näe samanlaisia uhkakuvia. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien johtaja Juhana Brotherus sanoo, ettei hän ole huolissaan; muutos osuu hänen näkemyksen mukaan yksittäisiin yrityksiin.
– Meidän yrittäjägallupin mukaan varsinkaan pk-yritykset eivät kaipaa tukimallia, jolla opiskellaan kokonaisia tutkintoja. Enemmän työntekijöille tarvitaan tutkinnon osia ja pieniä kokonaisuuksia, Brotherus sanoo.
