Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat huolissaan suunnitelluista valtionavustusten leikkauksista.
Itsetuhoinen nuori soittaa kriisipuhelimeen, mutta kukaan ei vastaa. Yksinäisen ikäihmisen päivätoiminta lopetetaan, vähävarainen perhe ei pääse enää tuetulle lomalle.
Tällaisia uhkakuvia ihmisiä hädässä auttavat kansalaisjärjestöt maalailevat tilanteesta, jos hallitus toteuttaa suunnitelmansa leikata kolmanneksella sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksista.
Suunnitelmien mukaan ensi vuonna valtionavustuksia jaettaisiin 80 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Vaalikauden loppuun mennessä leikkaukset olisivat yhteensä 130 miljoonaa euroa.
– Leikkaussumma on koko sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa kuin pisara meressä, mutta ihmiselle, jonka puheluun ei vastata, vaikutus voi olla traaginen. Sillä voi olla seurauksia, joista emme vielä tiedä, arvelee yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru Suomen sosiaali- ja terveys ry:stä.
Leikkaukset koskevat valtavaa joukkoa
Auttamistyön tekijöiden ahdinkoa lisää se, että järjestöt eivät vielä tiedä, millaisilla perusteilla leikkaukset tehdään.
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen on erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa väestön psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella ja kansantalouden säästöt aiheuttavat lisäkuormaa monelle vaikeassa elämäntilanteessa olevalle – lapselle, nuorelle, työikäiselle ja ikääntyneelle.
Eero Rämö, pääsihteeri, Suomen Punainen Risti
Vastaamalla puheluun estetään itsemurhia
Erityisen huolissaan järjestöt ovat lasten, nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyteen vaikuttavista leikkauksista.
Ylen haastattelemat järjestöt pelkäävät, että ihmisten syrjäytyminen ja ahdistuneisuus pahentuvat entisestään, jos järjestöistä ei saa apua ja jos julkinen terveydenhuoltokaan ei pysty auttamaan riittävästi.
Joka päivä kriisipuhelimessa käydään noin 20 keskustelua itsetuhoisten ihmisten kanssa. Viime vuonna 1 800 soittajaa sanoi puhelun päätteeksi, että keskustelu auttoi niin paljon, että ei aio vahingoittaa itseään. Noin joka viidenteen puheluun pystytään vastaamaan. Numeroon joutuu jo nyt soittamaan usein monta kertaa ennen läpipääsyä. Soittomäärät ovat kasvaneet rajusti viimeisimmän vuoden aikana.
Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveys ry
Tällä hetkellä suuntaamme toimintaamme mielenterveysongelmia kokeville opiskelijoille, kuten miesopiskelijoille, jotka tyypillisesti alikäyttävät mielenterveyspalveluja, sateenkaariopiskelijoille, yksinäisyyttä kokeville ja ympäristöahdistusta kokeville opiskelijoille. Leikkaukset näkyvät opintojen keskeyttämisen kasvuna, yksinäisyyden ja merkityksettömyyden kokemuksen lisääntymisenä ja työelämään siirtymisen vaikeuksina.
Minna Savolainen, toiminnanjohtaja, Nyyti Ry
ADHD-liitolla on Discord-alustalla nuorille tarkoitettu yhteisö, jossa on yli 1 500 nuorta. Se kutistuisi toiminnaltaan minimiin, jos vetäjiä ei olisi tarpeeksi. Nämä nuoret näkyvät jo nyt palvelujärjestelmässä kuormittavana tekijänä, kun ihmiset odottavat hoitoon pääsyä ja diagnoosin saamista pitkiä aikoja. Jonot saattavat olla jopa vuoden mittaisia. Siinä vaiheessa on tärkeää auttaa heitä selviämään arjessa ja saamaan tukea ja apua.
Nina Hoven, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto
Väkivallan uhrien apu vähenee
Ylen haastattelemien järjestöjen mukaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kärsivät avustusten leikkauksista eniten.
Järjestöjen mukaan julkiset palvelut eivät aina tavoita vähemmistöihin kuuluvia tai niitä henkilöitä, jotka kärsivät sairauksista, toimeentulo-ongelmista tai sosiaalisista ongelmista.
Jos vauvaperheissä vanhempi ei saa apua, uupuu tai päihteiden käyttö ei pysy hallinnassa, riski vauvan kaltoinkohtelulle ja huostaanoton tarpeelle kasvaa. Jos leikkaus kohdistuu lähisuhdeväkivaltatyöhön, väkivallan kokijoiden toipuminen vaikeutuu ja väkivallan jatkumisen riski on suuri.
Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto
Nuorten kokema seksuaaliväkivalta ja häirintä lisääntyvät. Luvut ovat valtavan suuret, ja jokaisen luvun takana on oikea ihminen, lapsi tai nuori, jonka elämään nämä kokemukset vaikuttavat. Järjestössämme on paljon asiantuntemusta sokerideittailusta ja muusta vastikkeellisesta seksuaalisesta toiminnasta, jossa saattaa olla jopa ihmiskaupan elementtejä.
Erja Saarela, toiminnanjohtaja, Exit ry
Jos ammattihenkilöiden työpanoksesta joudutaan luopumaan, ihmiset eivät saa tarvitsemaansa tukea asunnon hankinnassa, eivät saa asuntoa ja heidän tilanteensa heikkenee.
Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja, Vailla vakinaista asuntoa ry
Muistisairauksiin liittyy edelleen stigmaa eli häpeäleimaa. Moni haluaa pohtia asiaa rauhassa ja hankkia siitä monipuolisesti tietoa. Muistisairaus lisää riskiä yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen, koska sairaus voi vaikuttaa muun muassa ihmisen aloitekykyyn ja sosiaalisiin suhteisiin. Leikkaukset ryhmätoimintaan lisäävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.
Katariina Suomu, toiminnanjohtaja, Muistiliitto ry
Erilaisissa avustusjärjestöissä ollaan syksyn kynnyksellä jännittyneitä, koska niissä ei vielä tiedetä, miten leikkaukset jakaantuvat ja kuka niistä viime kädessä päättää.
On iso kysymys, kuka päättää miten leikkaukset kohdennetaan. Tehdäänkö päätökset virkatyönä, poliittisesti vai pystyvätkö järjestöt itse päättämään, missä resursseja tarvitaan eniten ja miten leikkaukset aiheuttavat mahdollisimman vähän vahinkoa.
Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveys ry
