Lemmikinomistajia uhannut lisälasku kissojen ja koirien sirutuksesta ja rekisteröinnistä jää näillä näkymin vain EU-herrojen aikeeksi.
Suomen näkemys koirien ja kissojen tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koskevasta asetusluonnoksesta sai kannatusta ja niinpä EU-komission ehdotusta muokattiin jäsenvaltioiden neuvostokäsittelyssä Suomea miellyttävään muotoon.
– Tämä oli Suomen kannalta hyvä ratkaisu, sanoo erityisasiantuntija Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä.
Viime talvena julkistetussa asetusluonnoksessa komissio ehdotti, että vain eläinlääkäri saisi jatkossa mikrosiruttaa ja rekisteröidä kissat ja koirat.
Eläinlääkäreillä olisi sirutus- ja rekisteröintimonopoli, kun nyt sirutuksen saa eläinlääkärin ohella tehdä myös siihen koulutettu muu henkilö ja rekisteröinnin tekee omistaja tai haltija itse Ruokaviraston rekisteriin.
Koulutettu siruttaja velottaa mikrosirun asennuksesta tavallisesti 10–30 euroa/eläin, ja koiran rekisteröinti netissä maksaa itse tehtynä kympin. Eläinlääkärien taksat ovat yleensä selvästi korkeampia.
– Suomi oli sitä mieltä, että meidän tulisi voida jatkaa nykykäytäntöä ja käytännössä tämä kanta meni läpi, eli näin voitaisiin jatkossakin toimia, Pullola sanoo.
Pullolan mukaan ehdotus lähtee nyt siitä, että jäsenvaltiot saavat itse säätää ja päättää sirutuksen ja rekisteröinnin toteutustavasta.
Koiranomistajat kiittävät
Myös Suomen eläinlääkäriliitto on kannattanut nykykäytännön jatkamista, koska eläinlääkäreillä on yllin kyllin töitä muutenkin.
Koirajärjestö Kennelliitossakin taputetaan saavutetulle käänteelle.
– Ehdotus on nyt juuri sen mukainen, mitä olemme yrittäneet ajaa. Kaikki suomalaiset tahot, joiden kanssa olen ollut yhteydessä ja jotka ovat päässeet asiaan vaikuttamaan, ovat olleet samalla kannalla. Olen erittäin tyytyväinen, jos asetusluonnos järkevöityy ja voimme jatkaa omilla toimivilla systeemeillämme, jotka ovat olleet meillä käytössä pitkään, sanoo Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.
Sainion mukaan eläinlääkärien sirutus- ja rekisteröintimonopoli olisi nostanut lemmikinomistajien kustannuksia etenkin harvaan asutuilla alueilla, kuten pohjoisessa, koska siellä on monesti pitkä matka lähimpään eläinlääkäriin. Koulutettuja harrastajasiruttajista taas on hyvä verkosto ja heitä löytyy maan joka kolkasta.
Parlamentin syyniin
Asetusluonnos etenee syksyllä juuri valitun EU-parlamentin syyniin ja sen jälkeen niin sanottuun trilogiin eli komission, neuvoston ja EU-parlamentin kolmikantaneuvotteluihin asetuksen lopullisesta muodosta.
– Uskoisin, että asetus hyväksytään Suomen esittämällä tavalla. Olen toiveikas, Pullola sanoo.
Pullolan mukaan asetus voidaan hyväksyä lopullisessa muodossaan aikaisintaan ensi keväänä. Siirtymäaikojen vuoksi asetuksen käytännön sovellus alkaisi pari, kolme vuotta myöhemmin.
Kissarekisteri tulee
Asetusluonnos on laaja ja tietää toteutuessaan muutoksia myös suomalaisille lemmikinomistajille. Muun muassa kaikki myytävät kissat pitäisi tällöin rekisteröidä.
– Sehän tarkoittaisi meillä sitä, että Suomen täytyy perustaa kansallinen kissarekisteri sitä varten, varten ja lisäksi on ilmoitus- ja lupavaatimuksia isoille kasvattajille. Nämä tuovat muutoksia meidän tilanteeseemme, Pullola sanoo.
Kissarekisteriä on Suomeen jo viriteltykin ja se piti alun perin ottaa Suomessa käyttöön vuonna 2026. Nyt Suomessa on kuitenkin jääty odottamaan EU:n lemmikkiasetuksen valmistumista.
Ruokaviraston ylläpitämä koirarakisteri otettiin Suomessa käyttöön viime vuoden keväällä. Siihen oli heinäkuun loppuun mennessä ilmoitettu 309 000 hännänheiluttajaa eli liki 40 prosenttia.
Pentutehtailua kuriin
Lemmikkiasetuksen tärkein tavoite on saada hillittyä pentutehtailua ja laitonta koirakauppaa koko Euroopan alueella. Jäsenvaltiot ovat Pullolan mukaan varsin yksimielisiä siitä, millä keinoilla tätä saadaan kuriin.
– Ensinnäkin säädettäisiin vähimmäisvaatimukset koiran- ja kissanpentujen kasvatukselle. Säädettäisiin esimerkiksi luovutusiästä eli minkä ikäisenä nuoren pennun saa aikaisintaan luovuttaa ja erottaa emästään.
Tarkoitus on myös säätää narttujen sallitusta pennutustahdista, pentujen riittävästä sosiaalistamisesta ja pito-olosuhteista.
– Minimivaatimukset haluttaisiin säätää koko Euroopan alueelle, Pullola sanoo.
– Toinen tärkeä asia on jäljitettävyys. Euroopassa myytävät kissat ja koirat halutaan saada rekisteriin, jotta aina saataisiin selville, mistä mikäkin pentu on peräisin, kuka sen on kasvattanut tai kuka on tuonut pennun EU-alueelle, jos se on tuotu kolmannesta maasta EU-maahan myytäväksi, Pulloa listaa.
Koiria on EU-maissa liki 73 miljoonaa ja kissoja lähes 84 miljoonaa. Suomessa koiria on noin 800 000 ja kissoja päälle puoli miljoonaa.
