Tuoreet raportit kertovat, että lentämisen trendit lyövät ilmastotoimia korville.
Maailma lensi viime vuonna kiivaammin kuin koskaan.
Lentoliikenne näyttää tehneen niin sanotun ”triplajättipotin”, eli rikkoi kaikki aiemmat ennätykset.
Sekä lentoja että matkustajia oli enemmän kuin koskaan aiemmin, ja lentopolttoainetta kului ennätysmäärä.
Arvio perustuu lentoyhtiöiden kansainvälisen kattojärjestön IATA:n tuoreisiin lukuihin.
Koronapandemian aiheuttama kuoppa selätettiin viimeistään kesällä, kun lomakausi houkutteli Euroopassakin sankoin joukoin turisteja ympäri ämpäri maanosaa.
– Nyt koronasta on päästy yli, riemuitsi eurooppalaisten lentoasemien ACI-järjestön pääjohtaja Olivier Jankovec heinäkuussa.
Maailma on lentohuumassa, Suomi ei
Lentoliikenne kasvoi joka puolella.
Aasian vilkkaat reitit keräsivät runsaasti lisää matkustajia, mutta reippaasti kasvoi myös itäisen Keski-Euroopan liikenne.
Halpalentoyhtiöt kuten unkarilainen Wizz Air, irlantilainen Ryanair ja latvialainen Air Baltic olivat viime vuoden kasvajia.
Etelä-Euroopan turistikohteisiin lennettiin ahkerasti, samoin kuin esimerkiksi Lähi-itään ja Japaniin.
Suomi ei ole vastaavassa lentohuumassa.
Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä jäi viime vuonna noin 16 miljoonaan matkustajaan, kun huippuvuonna 2019 matkustajia oli 22 miljoonaa.
Syynä on ennen kaikkea se, että Venäjän ylilentokielto on syönyt Aasian-reittien kansainvälistä suosiota.
Polttoaine oli halpaa, lipunhintakin halpeni
Polttoainetta kului ennätysmäärä.
Lukuisista sodista huolimatta öljyn keskihinta oli vain noin 80 dollaria tynnyriltä, kun esimerkiksi vuoden 2022 keskihinta oli yli 100 dollaria.
Näin myös lentopolttoaine oli aiempaa halvempaa, ja halpenemisen ennustetaan jatkuvan alkavana vuonna.
Samalla lippujen hinta halpeni. Keskihinta putosi noin viisi prosenttia, IATA arvioi.
Uusiutuvan polttoaineen pientäkin läpilyöntiä lentoliikenteeseen odottavat saavat odottaa edelleen.
Markkina ei ole edes alkutekijöissään. IATA:n arvion mukaan uusiutuva lentopolttoaine on vielä tänäkin vuonna neljä kertaa kalliimpaa kuin perinteinen fossiilinen.
– Emme ole sillä tasolla kuin olimme toivoneet, IATA:n pääjohtaja Willie Walsh tunnusti aivan joulun alla.
Katsaus: ilmastotoimet ovat täysin levällään
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi lentoliikenteen päästöt olisi saatava nopeasti alas. Lentoliikenne tuottaa noin neljä prosenttia maailman kaikista päästöistä.
Sen sijaan vuonna 2025 lentopäästöt voivat kivuta uusiin ennätyksiin, eikä 2020-luvun lopun jatko ole ilmastonäkökulmasta yhtään ruusuisempi.
Biopohjaisista materiaaleista valmistettu uusiutuva polttoaine on tärkeässä roolissa, sillä se voisi leikata päästöjä jopa 80 prosenttia.
Euroopan liikenne- ja ympäristöliitto T&E arvioi tuoreessa katsauksessaan, että yhdelläkään 77 merkittävästä lentoyhtiöstä ei ole riittäviä suunnitelmia uusiutuvan lentopolttoaineen käytön lisäämiseksi, ja että yhtiöistä 67 ei käytä juurikaan uusiutuvaa polttoainetta.
Parhaiten suoriutui Air France–KLM-konserni, joka sai ainoana kohtuullisen hyvän arvosanan.
Finnair oli mukana, mutta ei sijoittunut edes välttävät pisteet saaneiden kymmenen lentoyhtiön joukkoon. Lähes puolet yhtiöistä ei ole tehnyt asialle käytännössä mitään.
IATA ennustaa, että tänä vuonna 0,6 prosenttia maailmalla käytetystä lentopolttoaineesta olisi uusiutuvaa.
EU on asettanut tälle vuodelle kahden prosentin kiintiön. Sen saavuttaminen on vaikeaa, Frankfurtin lentokenttäoperaattori Fraportin toimitusjohtaja Stefan Schulte varoitti kesällä.
– Uusiutuvaa polttoainetta ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, Schulte kommentoi.
