Lentokenttä hyödynsi 1990-luvun ympäristölupaa Savonlinnassa – vuotta myöhemmin mökkiläiset huolestuivat järven tilasta

Kuhajärven mökinomistajat Savonlinnassa ovat seuranneet tarkasti järven kehittymistä. Korjaustoimia on tehty, ettei järvi muutu uimakelvottomaksi.

Lentoaseman ojituksia epäillään syypääksi kahden mökkiläisten suosiman järven kunnon heikkenemiseen Savonlinnassa.

Kuhajärven ja Pellosjärven mökinomistajat ovat huomanneet, että järvien veden laatu on heikentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Myös Etelä-Savon ely-keskus on huomannut muutoksen ja antanut Kuhajärven ekologiselle tilalle tyydyttävän arvion vuonna 2023 tehdyssä vedenlaatuselvityksessään.

Pellosjärven laatu on Kuhajärveä parempi.

Mökinomistaja Irma Pehkonen uskoo, että Savonlinnan lentoaseman vuonna 2019 tekemät ojitukset ovat tuoneet järveen haitta-aineita. Kentän omistaja Finavia teki työt vuonna 1998 myönnetyllä ympäristöluvalla ilman erillistä kaupungin hyväksyntää.

– Meillä oli puhdas, kullankeltainen hiekkapohja ja rantakivissä oli värit. Sitten tulivat hummukset ja sinilevät rantaan asti, eikä näyttänyt enää hyvältä, Pehkonen muistelee.

Kuhajärvi-Pellosjärvi ry vei Savonlinnan kaupungin ympäristölautakunnan kanssa asiaa aluehallintovirastoon asti, jotta Finavian ympäristölupaa muutettaisiin. Pehkonen on yhdistyksen puheenjohtaja.

Vaasan hallinto-oikeus teki vuonna 2022 päätöksen, ettei ympäristölupaa tarvitse muuttaa, koska tutkimuksissa ei todettu vesien pilaantumista.

Kaupunki haki ratkaisulle valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jota ei Itä-Savo-lehden mukaan myönnetty.

Suurin kuormitus tulee muualta

Lentoaseman hulevesillä on kiistatta vaikutusta järviin, mutta Etelä-Savon ely-keskus huomauttaa, että suurin osuus fosfori- ja kiintoainekuormituksesta tulee peltoviljelyn tai luonnonhuuhtouman kautta.

Lentoaseman osuus kokonaiskuormituksesta on noin kymmenen prosenttia, kertoo ely-keskuksen vesistöasiantuntija Pekka Sojakka. Tarkempaa arvioita on vaikea tehdä suurella alueella.

Sojakka kertoo, että Kuhajärven tilanne on Etelä-Savon alueella harmillinen poikkeus. Järvi on hänen mukaan korjattavissa, mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä.

– Kunnostustoiminta nojaa aika paljon valuma-alueelle. Eli tehtäisiin sopiviin paikkoihin erilaisia teknisiä vesiensuojeluratkaisuja, kuten kosteikkoja, pintavalutuskenttiä, laskeutusaltaita ja eroosiosuojausta.

Kuhajärvellä on tehty vuosina 2020–2024 pienimuotoista kunnostusta muun muassa vesikasvillisuutta poistamalla ja hoitokalastamalla. Nyt tarvittaisiin järeämpiä toimenpiteitä.

– Kunhan saadaan maanomistajat, vesialueen omistajat, alueen aktiiviset toimijat sekä viranomaiset mukaan, niin yhteistyöllä pitäisi päästä liikkeelle.

Opiskelijat käyvät tutkimassa

Karelia-ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat aloittivat tällä viikolla Kuhajärvellä ja Pellosjärvellä vedenlaatututkimukset ely-keskuksen kanssa. Maaliskuun aikana järvillä tehdään pohjasedimenttien näytteenottoa ja tarkistetaan muun muassa veden happipitoisuutta eri kohdista.

Tutkimus on osa opiskelija Esa-Pekka Ahosolan opinnäytetyötä.

– Vaihtelevan paljon oli sedimenttiä alkaen muutamista senteistä ihan kahteen metriin, Ahosola kertaa tiistain tutkimusten antia.

Näytteet tutkitaan kevään aikana. Uusia näytteitä haetaan taas kesällä. Lopullinen opinnäytetyön raportti valmistuu Ahosolan mukaan vuoden loppupuolella.