Göteborgin Säven lentokentällä on pysäköitynä nelimoottorinen matkustajakone. Se näyttää perinteiseltä potkuriturbiinikoneelta mutta on kaukana tavallisesta matkustajakoneesta.
Ruotsalaisen Heart Aerospacen sähkölentokone aloittaa koelennot ensi kesänä. Sitä ennen edessä on runsaasti erilaisia maatestejä ja kriittisiä kokeita koneen järjestelmille.
Sähköllä tapahtuvat matkustajalennot ovat lähempänä toteutumista kuin kertaakaan aiemmin.
– Sähköhybridilentokoneet ovat suurin muutos ilmailualalla sitten suihkokonekauden alun 70 vuotta sitten, kuvailee Heart Aerospacen toimitusjohtaja Anders Forslund.
Heart Aerospace kehittää 30-paikkaista matkustajakonetta, jossa on uutta autoistakin tuttu hybriditekniikka. Siinä osa osa matkasta tapahtuu pelkän sähkön avulla.
Kone kykenee lentämään ilman välilaskua 800 kilometrin pituisen matkan tai pelkästään pelkästään sähköllä 200 kilometriä.
Ratkaisu antaa mahdollisuuden lentää lyhyitä matkoja käyttämättä polttoainetta syöviä potkuriturbiinimoottoreita lainkaan. Päästöjä alkaa syntyä vasta, kun akut ehtyvät ja potkuriturbiinimoottorit käynnistyvät.
Hybriditekniikan ansiosta esimerkiksi Helsinki-Vantaan ja Vaasan välisellä alle 400 kilometrin pituisella lentomatkalla päästöt olisivat noin 60 prosenttia alhaisemmat kuin perinteisellä lentokoneella.
Koelentokoneen rakenteissa käytetään runsaasti komposiittiteknologiaa.
Siipiin kiinnitetään neljä moottoria, joista kaksi käy sähköllä.
Suunnittelun aikana on löydetty koneen lento-ominaisuuksia parantavia ratkaisuja.
Niiden ansiosta kone pystyy nousemaan ilmaan lyhyiltä 1 100 metrin kiitoteiltä.
Ensimmäinen koelentokone HX-1 lentää pelkästään sähkön avulla. Siitä tulee suurin koskaan lentänyt sähkölentokone.
Seuraavaksi valmistuva HX-2 on jo sähköhybridikone, ja sillä lennetään pidempiä lentoja.
Autoteollisuuden ratkaisut sopivat lentoliikenteeseenkin
Täysin uudenlaisen lentokoneen suunnittelijoilla on haasteita, joihin ei aiemmin ole ilmailussa törmätty.
Sellainen on esimerkiksi lentokoneen suurten, 1 320 kilowattitunnin akkujen lataus. Konetta ladataan 2,5 megawatin latausteholla, joka riittäisi kolmenkymmenen täyssähköauton lataamiseen samanaikaisesti.
Lentoyhtiöiden vaatimuksena on, että koneen seisonta-aika maassa on enintään puoli tuntia. Akut on saatava sinä aikana täyteen.
Heart Aerospace on valinnut koneisiinsa lahtelaisen Kempowerin patentoiman MCS-latausjärjestelmän, joka on alun perin suunniteltu rekkojen nopeaan lataukseen.
Lahtelaisyrityksen latausjärjestelmästä on todennäköisesti tulossa standardi koko ilmailualalle, kun isoja sähkölentokoneita alkaa tulla enemmänkin markkinoille.
– Lentokentällä ei voi olla jokaiselle konetyypille omaa järjestelmää, vaan lentokentät ja viranomaiset ajavat yhtä standardia, sanoo akkujärjestelmiä kehittävän osaston johtaja Bassem Farag Heart Aerospacelta.
Syynä on se, että yhden latausaseman rakentaminen voi maksaa lentoasemalle jopa satoja tuhansia euroja, koska lataustehot ovat suuria.
Kone on vasta rakenteilla, mutta siitä on jo satoja tilauksia
Heart Aerospace on saanut koneesta jo 250 vahvistettua tilausta. Lisäksi optioita on 120 koneesta ja aiesopimuksia 191 lentokoneesta.
Yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Anders Forslund sanoo, että tavoitteena on aloittaa koneiden tuotanto vuonna 2026 ja toimitukset heti, kun konetyyppi on saanut tarvittavat hyväksynnät.
Kiristyvät ilmailun päästövaatimukset luovat paineita saada uusi konetyyppi ilmaan.
Jos yhtiöt saavat lentojen päästöjä alenemaan uusien koneiden avulla, niiden täytyy ostaa vähemmän päästöoikeuksia.
Esimerkiksi lentoyhtiöt Braathens ja SAS aikovat aloittaa lennot uusilla koneilla Pohjoismaissa heti, kun kalustoa tulee saataville.
– Uudet säännökset nostavat päästöoikeuksien hinnan lähivuosina. Jos tällainen uusi teknologia tulee tarjolle ja päästöt vähenevät, niin kysyntä tulee olemaan erittäin suurta, sanoo kestävän kehityksen johtaja Lars Resane BRA Braathens Regional Airlinesilta.
Sähköhybridikoneella voitaisiin lentää suurelle osalle Suomen kentistä, mutta todennäköisimmin lennot alkavat Maarianhaminan ja Helsinki-Vantaan välillä.
Ahvenanmaan maakunta on liittynyt Heart Aerospacen teolliseen neuvottelukuntaan, jossa selvitetään muun muassa mahdollisuuksia nollapäästöisistä lennoista Itämeren saariryhmälle.
Neuvottelukunnassa on mukana lentoyhtiöitä, leasingyhtiöitä ja lentokenttiä eri puolilta maailmaa.
Kehitystyö on kallista ja karsii osan yrittäjistä
Heart Aerospace on varmistanut lentokoneen kehitystyön jatkumisen hiljattain päättyneellä rahoituskierroksella, jolla se keräsi 107 miljoonaa dollaria.
Suurin sijoittaja on tanskalainen sijoitusyhtiö Sagitta Ventures, mukana on myös muun muassa EU sekä lentoyhtiöistä Air Canada ja United Airlines.
Myös Ruotsin valtio on osallistunut koelentokoneen rakentamisen rahoitukseen.
Heart Aerospacen toimitusjohtaja Anders Forslund sanoo, että rahoitus turvaa ruotsalaiskoneen kehitystyön, sillä se on kallista ja kehittäjän riskit ovat suuria.
Kaikki vähäpäästöiseen lentämiseen tähtäävät hankkeet eivät toteudu.
– Viiden vuoden aikana osa vetykäyttöisiä lentokoneita kehittävistä yrityksistä on jo mennyt konkurssiin, sanoo Forslund.
Kansainvälisessä lentoliikenteessä tavoite on vähentää hiilidioksidipäästöt nettonollaan vuoteen 2050 mennessä.
