Vaikka pelien digitaalinen jakelu on kuluttajalle kätevää, herättää fyysisten pelikoteloiden katoaminen myös tunteita. Yle vieraili ihan oikeassa pelikaupassa.
Sony julkaisi syyskuun alkupuolella Playstation 5 -pelikonsolistaan tehokkaamman Pro-version. Paranneltuja versioita on nähty Playstationin aiemmissakin sukupolvissa, mutta nyt uudessa julkaisussa on yksi silmiinpistävä asia: siitä ei ole saatavilla lainkaan levyasemallista versiota.
Levyaseman saa ostettua erikseen, mutta se pitää asentaa itse pelikonsolin kylkeen. Tämä ei ole kuluttajalle mikään houkutteleva ratkaisu, kun itse konsolin myyntihinta Euroopassa on 800 euroa. Levyasema maksaisi tähän 120 euroa päälle.
Myös Microsoftin Xbox-konsoli on ottanut askeleita kohti täysin digitaalista pelaamista. Sen tuoreimmassa konsoliversioiden julkistuksessa kahdessa laitteessa kolmesta ei ole levyasemaa.
Pelien ostaminen fyysisinä levyinä on vähentynyt jo pitkään. Videopelialaa seuraavan GamesIndustry.biz-sivuston mukaan viime vuonna 83 prosenttia konsolipelimarkkinan tuotoista tuli digitaalisesta myynnistä.
Vuosien saatossa on yleistynyt myös täysin digitaalisiin sisältöihin pohjautuva mobiilipelaaminen.
Sama kehityskulku monessa muussakin tuotteessa
Suomen pelialan kattojärjestö Neogames Finland ry:n johtaja Koopee Hiltusen mukaan levyasemien katoaminen pelikonsoleista on ollut odotettua. Tietokoneista levyasemat katosivat jo vuosia sitten.
Hiltusen mukaan videopelit kokevat samaa kohtaloa kuin muutkin sisällöt, joita on vain mahdollista jaella digitaalisesti.
– Se on vain yksinkertaisesti niin paljon nopeampaa ja yksinkertaisempaa. Kuluttajan ei tarvitse poistua edes kotoaan. Myös myyjän riski on paljon pienempi esimerkiksi varastoinnin suhteen.
Fyysiset pelikaupat ovat päätyneet tuskailemaan samanlaiseen tilanteeseen, missä esimerkiksi levykaupat ja videovuokraamot olivat aiemmin. Kansainvälinen pelikauppaketju Gamestop ilmoitti vuonna 2019 sulkevansa kaikki 17 myymäläänsä Suomessa, ja täysin videopeleihin keskittyviä kivijalkakauppoja on jäljellä vain kourallinen.
Vaikka pelien digitaalinen jakelu on kuluttajalle kätevää, tuntuu fyysisten tuotteiden katoaminen herättävän myös tunteita. Hiltusen mukaan samalla katoaa pelien artefaktiluonne, kun enää ei olekaan hypisteltävää pelikoteloa, jonka voi lisätä omaan hyllyyn.
– Kyllä ainakin itse jään kaipaamaan niitä pelibokseja ja sitä fyysisen kappaleen tuntua.
Pelikaupasta saa paljon muutakin kuin pelejä
Vantaan Tikkurilassa sijaitseva VPD Pelikauppa on täynnä värikästä tavaraa. On lippalakkeja, mukeja, figuureja ja pelitarvikkeita sekä totta kai pitkät hyllyt käytettyjä ja uusia pelejä.
– Liiketoimintamalli on muuttunut paljon. Kyllä pelit on suurin tuoteryhmä, mutta merkittäviä on moni muukin, kertoo yrittäjä Mikko Nevalainen.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana muutos on ollut kivijalkakaupan näkökulmasta iso. Aluksi tietokoneella pelattavien PC-pelien valmistus loppui, jonka takia niiden myynti loppui kuin seinään. Samalla myynti alkoi vähentyä konsolipuolella, kun digitaalista pelaamista helpottaneet Playstation 4 ja Xbox One ilmestyivät.
Nevalainen ei kuitenkaan usko, että fyysiset pelit katoavat kokonaan vielä pitkään aikaan. Hänen mukaansa moni pelivalmistaja on tehnyt havaintoja, että fyysisten pelien myynnin tippuminen on hidastunut.
– Tosiasia on, että monessa isossa maassa tullaan digitalisaatiossa ihan takamatkalla. Jos halutaan myydä pelikoneita, pitää olla myös fyysinen peli.
Myös Neongamesin Koopee Hiltunen uskoo, että pienessä mittakaavassa pelien fyysinen jakelu tulee säilymään. Samalla oheis- ja fanituotteiden merkitys todennäköisesti kasvaa.
– Se valikoima on vähemmän pelejä ja enemmän peleihin liittyviä asioita, joita taas sitten ei pysty niin helposti jakelemaan digitaalisesti, Hiltunen uskoo.