Kuluttajat kiristävät kukkaron nyörejä selvitäkseen arjesta, ja se näkyy esimerkiksi poronlihan myynnissä. Poronhoitajat pohtivat olisiko kasvava matkailu lihakauppojen pelastaja.
Tavallisesti poronliha on käynyt hyvin kaupaksi. Tilanne on muuttunut nyt.
Lihanjalostusyhtiöiden mukaan kuluttajat valitsevat poron sijaan halvemman lihan ostoskoriinsa. Yleisen hintatason nousun vuoksi kuluttajat valitsevat halvempia tuotteita, jotta rahat riittävät elämiseen.
Tästä seuraa kierre.
Poronhoitajat tuskailevat, minne saavat lihansa myytyä, koska isojen lihanostajien varastot ovat valmiiksi pullollaan eikä poronlihaa osteta samaa tahtia kuin aikaisemmin.
Parhaiten tämänhetkistä tilannetta kuvaa poronkäristyksen menekki, kertoo isoimman poronlihakauppojen toimijan Lapin Lihan toimitusjohtaja Henri Toppala.
Valmis käristysleikko on aina ollut eniten ostettu porotuote kaupoissa. Nyt sen myynnissä on nyt tapahtunut kymmenien prosenttien lasku.
– Se on haaste meille. Noin 30 prosenttia poron painosta on käristystä. Fileiden osuus on vain muutama prosentti.
Lapin Lihalle on tärkeää hyödyntää koko poro, eikä se voi rakentaa tarjontaansa pelkän fileen pohjalle, muistuttaa Toppala.
Asiakkaat voivat myös sekoittaa poronlihan tehotuotettuun lihaan, pohtii Toppala. Hintaa ei voi laskea, mutta tietoutta kyllä lisätä.
– Meillä on siinä suuri työ, kun koulutamme ihmisiä siitä, että poroa ei voi tehotuottaa. Poro ei elä häkissä, toteaa Toppala.
Poronhoitajilla epävarmuutta lihakaupoista
Poroerotuskausi on jo käynnissä. Huoli kalvaa monia poronhoitajia, sillä ei ole varmuutta, että jokaiselle teurasporolle löytyy ostaja.
Epävarma tilanne pohdituttaa ja ihmetyttääkin poronhoitajia.
– Tämän vuoden myyntiä on hankala ennustaa. Edellisvuosina kuitenkin kaikki teurastetut porot on myyty, kertoo saamelaispaliskuntien yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Lapin Liha ei kerro, kuinka paljon se ostaa tänä vuonna poroja. Neuvottelut lihakaupoista ovat yhä kesken useiden paliskuntien kanssa.
Myös Norjassa on pähkäilty samojen ongelmien kanssa. NRK:n mukaan viime talvena teurastetuista lihoista jäi myymättä yli puoli miljoona kiloa.
Kaikilla poronhoitajilla ei ole mahdollisuutta jalostaa lihoja itse
Poronlihaa on paliskuntain yhdistyksen mukaan tuotettu viime vuosina 1,5–2 miljonaa kiloa vuodessa. Poronhoitajat jatkojalostavat ja myyvät itse puolet tästä määrästä.
Tiina Sanila-Aikion mukaan isot yritykset ovat tärkeitä poronomistajille, koska kaikki poronhoitajat eivät voi alkaa lihanjalostajiksi.
– Meidän pitää koota porot, tuoda ne aitaan ja erotella. Sitten pitäisikin jo teurastaa, leikata ja pakata lihat, markkinoida ja myydä. Samaan aikaan pitäisi olla taas metsässä kokoamassa uutta tokkaa.
Räjähtäen kasvanut matkailu voi olla ratkaisu
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila ymmärtää, jos ihmiset valitsevat ruokakaupassa halvemman vaihtoehdon. Ongelman voisi ratkaista ravintolassa.
– Toisaalta meillä Lapin matkailussa tehdään ennätyksiä vuosi toisensa perään ja ravintolamyynnin puolesta poro tuntuisi liikkuvan varsin hyvin.
