Kelan erikoistutkijan mukaan lihavuuden hoidosta pitäisi käydä Suomessa laajaa yhteiskunnallista keskustelua.
Lihavuuslääkkeiden kulutus on kasvanut Suomessa merkittävästi.
Vuosina 2019–2023 lihavuuslääkkeiden kustannukset nousivat 1,7 miljoonasta eurosta 44,3 miljoonaan euroon, kertoo Kela tiedotteessa. Kokonaiskustannukset sisältävät sekä sairausvakuutuksesta korvattavat lääkkeet että itse kustannetut lääkkeet.
Osa lihavuuslääkkeistä tuli sairausvakuutuksen piiriin vuonna 2021.
Myös lihavuuslääkkeitä käyttävien määrä on noussut selvästi. Neljässä vuodessa lääkkeitä käyttävien määrä on noussut 4 500:sta 63 500 käyttäjään.
Viime vuonna lihavuuslääkkeiden kustannukset olivat 26-kertaiset vuoteen 2019 verrattuna, Kela kertoo.
Taustalla on uusien ja entistä tehokkaampien lääkkeiden tulo markkinoille.
– Lääkkeet ovat olleet hyvin suosittuja, jopa niin suosittuja, että meillä on ollut näihin liittyviä saatavuushäiriöitä. Varmaan olisi vieläkin suurempia lukemia, jos saatavuushäiriöitä ei olisi ollut, sanoo Kelan tietopalveluyksiköstä erikoistutkija Heini Kari.
Suurin osa maksaa lääkkeensä itse
Suurin osa lihavuuslääkkeiden käyttäjistä on maksanut lääkkeensä itse. Yhteiskunnan maksaman sairausvakuutuskorvauksen määrä lihavuuslääkeistä oli viime vuonna noin 3,8 miljoonaa euroa eli alle kymmenyksen kokonaiskustannuksista, Kela laskee.
Eniten lihavuuslääkkeistä käytetään semaglutidia ja liraglutidia, joilla hoidetaan myös 2-tyypin diabetesta. Ne eivät ole sairasvakuutuksesta korvattavia.
Semaglutidia ja liraglutidia sisältäviä uusia lääkkeitä tuli Suomen markkinoille viime vuonna kaksi: Wegovy ja Mounjaro. Kuukauden lääkehoito jommallakummalla maksaa käyttäjälleen yli 400 euroa.
Kelan mukaan semaglutidia osti omakustanteisesti viime vuonna noin 47 000 ihmistä ja liraglutidia noin 16 000 ihmistä. Pääosa näistä oli lihavuuden hoitoon, Kela kertoo.
Eniten lihavuuslääkkeitä käyttivät keski-ikäiset naiset. Ikäryhmistä suurin on 55–64-vuotiaat ja toiseksi suurin 45–54-vuotiaat, Kela kertoo.
Tutkija: Lihavuudesta keskusteltava
Lähes puolet suomalaisista on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan keskivartalolihavia ja ylipainoisten osuus väestöstä kasvaa.
THL laski viime vuonna, että lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin kustannukset suomalaiselle terveydenhuollolle.
Kelan erikoistutkijan Heini Karin mukaan lihavuuden lääkehoito on kallista, mutta se voi ehkäistä lihavuuteen liittyviä liitännäissairauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet.
Osalle lääkkeet toimivat hyvin, mutta lääkkeiden toimivuudessa on paljon yksilöllisiä eroja. Lihavuuslääkkeitä saattaa joutua käyttämään pitkäaikaisesti, jotta halutussa painossa pysytään.
Erikoistutkija Karin mukaan Suomessa pitäisi käydä laajaa yhteiskunnallista keskustelua lihavuuden ennaltaehkäisystä ja hoidosta lääkkeiden korvattavuuden lisäksi.
Hänen mukaansa keskustelujen pohjalta Suomen pitäisi muodostaa oma kantansa lihavuuslääkkeiden korvattavuuteen, jos lääkeyritykset sellaista tulevaisuudessa hakevat.
Esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Saksa eivät ole korvanneet uusimpia lääkkeitä kustannussyistä, tiedotteessa todetaan.
– Tässä puhutaan potentiaalisesti yhteiskunnalle satojen miljoonien tai miljardien kustannuksista, mikä on todella iso summa rahaa, Kari toteaa.
