Yhdysvalloista Suomeen rantautuneen hyytelösammaleläimen hävittäminen vesistöstä on vaikeaa.
Mikko Tuomikoski,
Timo Leponiemi
Aiemmilta kesiltä tuttu vieraslaji, hyytelösammaleläin on tehnyt paluun Vanajavedelle. Hämeenlinnassa kaupunkilaiset ovat raportoineet sosiaalisen median ryhmissä jopa yli 20 hyytelösammaleläimen kokoisista parvista.
– Kyllä niitä selkeästi tuntuu olevan enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Syytä siihen ei tarkkaan tiedetä, kertoo Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä.
Mäkelän mukaan Hämeenlinnan seudulla ranta-asukkailta ja muilta ihmisiltä on tullut runsaasti ilmoituksia hyytelösammaleläimistä.
Myös Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen vesistöasiantuntija on pannut asian merkille.
– Kurkkasin vieraslajit-tietokantaan, johon voi ilmoittaa havainnoista, ja niitä on tullut selvästi enemmän kuin viime vuonna, vahvistaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ympäristöasiantuntija Kirsi Kuoppamäki.
Vieraslajit.fi -sivuston mukaan pelkästään Hämeenlinnassa havaintoja hyytelösammaleläimestä on ilmoitettu kesäkuun alusta lähtien 87 kappaletta.
Kesän lämpimät säät ovat vaikuttaneet kannan kasvuun, sillä hyytelösammaleläin viihtyy yli 20 asteisessa vedessä.
Ensimmäiset havainnot limaisista vieraista tehtiin parikymmentä vuotta sitten Vuoksen vesistöstä. Kuoppamäen mukaan tarkkaa tietoa Yhdysvaltojen sisävesistä kotoisin olevien eliöiden tiestä Suomeen ei ole, mutta hän epäilee niiden kulkeutuneen laivojen painolastivesien mukana.
Kantaa voi pienentää, mutta ei hävittää
Vesistöissä olevia vieraslajeja on vaikea hävittää. Kantoja voi kuitenkin hillitä ja talkoisiin voivat ottaa osaa kaikki, jotka näkevät hyytelösammaleläimiä.
– Oikea tapa toimia, on nostaa eläin vedestä ja haudata se kuoppaan. Tämä auttaa hillitsemään kannan kasvua, opastaa Kirsi Kuoppamäki.
Lajin leviämisen estämiseksi myös veneiden siirtoa vesistöstä toiseen tulisi välttää, jotta ei tahattomasti levittäisi lajia uusiin paikkoihin.
Kannan hävittäminen kokonaan on vaikeaa, mikä johtuu niiden levittäytymistavasta. Loppukesällä ja syksyllä hyytelösammaleläin muodostaa lisääntymissoluja, joilla laji todennäköisesti leviää. Talvehtimismuodot ovat noin millimetrin kokoisia ja pyöreitä. Niiden ympärillä on väkäiset rihmat, joiden avulla se tarttuu kaikkeen, mitä ympäriltä löytyy.
– Kävimme keväällä keräämässä statoplasteja Lempäälässä ja Valkeakoskella. Saalis oli valitettavan runsas. Tutkimusta jatketaan ja meillä on tähän monia eri lähestymistapoja, kertoo Kuoppamäki.
Mäkelä arvelee, että uudessa kasvupaikassaan hyytelösammaleläin tekee ensi alkuun esiintymispiikin ja määrät kasvavat, kunnes määrä tasaantuu.
Pirkanmaalla on jo näkynyt, että lajia olisi aiempia vuosia vähemmän.
Vaikka hyytelösammaleläin on myrkytön ja sinänsä vaaraton, se sotkee muun muassa kalastusvälineitä ja laiturirakenteita.
– Se on kohtuullisen epämiellyttävä rantakaveri. Jos se poistuisi kokonaan, ei sitä välttämättä kukaan kauheasti jäisi kaipaamaan, toteaa vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä.
