Oulun yliopiston dosentti Riikka Arffman esittelee puhelimessa uunituoreen työhyvinvointikyselyn tuloksia.
Ne hätkähdyttävät.
Kyselyyn vastasivat neljän kunnan työntekijät. Siihen vastanneista naisista 77 prosenttia kertoo, että puolen vuoden aikana heillä oli ollut naisterveyteen liittyviä oireita tai sairauksia, jotka olivat vaikuttaneet kielteisesti heidän työkykyynsä.
Samaan aikaan naiset kuitenkin käyvät töissä.
43 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista sanoo tulleensa töihin, vaikka heillä oli ollut työkykyä heikentäviä oireita. Siis esimerkiksi endometrioosiin liittyviä voimakkaita kipuja, vaihdevuosioireita tai kuukautiset, jotka ovat kivuliaat tai äärimmäisen runsaat.
– Meidät naiset on kasvatettu kestämään nämä asiat ja vaikenemaan. Mutta mielestäni näistä asioista on voitava puhua, ja tukea pitää saada, jos on osatyökykyinen tällaisen selkeän terveydellisen ongelman takia, Arffman summaa.
Kunta-alan työntekijöistä noin 75 prosenttia on naisia. Silti naistyypillisten oireiden ja sairauksien hoito ei yleensä kuulu kuntien työterveyssopimukseen.
Syyskuussa toteutettu työhyvinvointikysely on osa hanketta, jota Limingan kunta vetää.
Nyt kunta on päättänyt toimia työterveyspalveluiden suhteen toisin kuin moni muu suomalaiskunta.
Mikä ero on polvivaivalla ja naisterveydellä?
Vaikka gynekologiset vaivat voivat alentaa työntekijöiden työkykyä, työelämässä on sokea piste niihin liittyen.
Limingan kunnan henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg antaa esimerkin: mikä ero on polvivaivalla ja naisterveyteen liittyvällä vaivalla?
– Polvivaivaisena voit mennä työterveyshuoltoon, eikä kukaan kyseenalaista sitä. Mutta naisterveyteen liittyviä asioita ei tunnisteta eikä hoideta työterveydessä, hän kuittaa.
Oulun eteläpuolella sijaitseva, 10 000 asukkaan Liminka on nyt korjannut asian.
Tornbergin aloitteesta syntyneen hankkeen aikana kunnan työterveydessä hoidetaan myös sairauksia ja oireita, joista tyypillisesti vain naiset kärsivät. Esimerkiksi vaihdevuosioireet koskevat kaikkia naisia.
Kaksi ja puoli vuotta kestävä hanke on poikkeuksellinen, koska naistyypilliset oireet ja sairaudet on nostettu siinä erikseen yhdeksi osa-alueeksi.
– Se on myös tasa-arvoasia, että nämä asiat ovat työterveyssopimuksessa, Tornberg sanoo.
Dosentti Riikka Arffman on samoilla linjoilla.
– On aika mielenkiintoinen ajatus, että hoidetaan ihan mitä tahansa muuta osaa ihmisestä, paitsi naisille ominaisia osia.
Arffman huomauttaa, että gynekologiset oireet eivät aina vaadi erikoislääkäriä, vaan monet asiat hoituisivat työterveydessä yleislääkärin vastaanotolla.
Arffmanin mukaan työterveyshuollon sopimuksessa voi kuitenkin suoraan lukea, että gynekologisia sairauksia tai vaihdevuosioireita ei hoideta.
– Silloin lääkäri ei voi niitä hoitaa. Esimerkiksi hormonikorvaushoidon aloittaminen vaihdevuosioireisiin olisi aika pieni asia, mutta voi vaikuttaa todella merkittävästi ihmisen elämään.
Arffman kertoo, että kyselyyn vastanneet naiset kaipaavat melko käytännönläheisiä asioita työhyvinvointinsa tueksi.
– Esimerkiksi runsaiden kuukautisten tai lantionpohjan ongelmien, kuten virtsankarkailun, vuoksi naiset toivovat, että sosiaalitilat olisivat lähellä omaa työpistettä tai että olisi mahdollisuus päästä vessaan työn aikana.
Kaikilla ei ole varaa mennä yksityiselle puolelle
Limingan kunnassa on 550 työntekijää, joista jopa 86 prosenttia on naisia. Ei siis ihme, että naisterveys kiinnostaa kunnassa.
Hyvinvointijohtaja Tornberg nostaa esiin myös talouden. Niin työntekijöiden kuin kunnankin.
Moni nainen hoitaa gynekologisia oireitaan ja sairauksiaan yksityisellä puolella. Yle uutisoi syyskuussa, että yksityisten gynekologikäyntien hinnat ovat nousseet yli 40 prosenttia kymmenessä vuodessa.
Kunta-alalla on hyvin eritasoisia tehtäviä palkkauksen suhteen.
– Emme voi olettaa, että kaikilla olisi mahdollisuus mennä yksityisvastaanotolle. Minusta tämä on kansantaloudellisestikin merkittävä asia.
Tornberg uskoo, että pidemmällä aikavälillä naistyypillisten oireiden ja sairauksien hoitaminen työterveydessä näkyy suoraan kunnan kassassa. Myös Arffman nostaa esiin naisterveydellisten oireiden hoitamisen tuomat säästöt.
– Tuoreen Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan pelkästään vaihdevuosien vasomotoriset oireet [kuten kuumat aallot ja yöhikoilu] aiheuttavat Suomessa vuosittain 3 800 euron tuottavuuden menetykset naista kohti. Oireiden varhainen hoitaminen hyödyttää siis myös työnantajaa.
Työterveys voi olla kilpailuvaltti
Samalla kyse on siitä, että kunta haluaa olla työnantajana houkutteleva vaihtoehto työntekijöille. Tulevaisuudessa henkilöstöä on yhä vaikeampi saada. Silloin kattava työterveys voi olla kilpailuvaltti, Tornberg näkee.
– Me tarvitsemme naisia työelämässä. Kunta haluaa tukea kaikkien työkykyisyyttä syystä riippumatta.
Yksi hankkeen tavoitteista on häpeän vähentäminen naistenterveydellisten oireiden ja sairauksien ympäriltä, Oulun yliopiston dosentti Riikka Arffman toteaa.
– Naiset eivät itsekään varmaan aina tiedosta sitä, miten paljon naistyypilliset oireet ja sairaudet voivat vaikuttaa työkykyyn.
