Keskiviikkona käynnistyneiden muutosneuvotteluiden taustalla ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt.
Tamperelainen leipomo-kahvilayritys Linkosuo on aloittanut tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvat muutosneuvottelut.
Tänään keskiviikkona alkaneet neuvottelut koskevat koko Linkosuo-konsernia, eli emoyhtiö Linkosuo oy:tä, Linkosuon kahvila oy:tä ja Linkosuo leipomo oy:tä.
– Tuloskunto ei ole nyt sillä tasolla, millä haluaisimme sen olevan. Sen takia katsomme mahdollisuuksia toimia tehokkaammin, kertoo Linkosuon toimitusjohtaja Jyrki Karlsson.
Yhtiöistä leipomolla oli viime vuoden lopussa noin 50 työntekijää, emoyhtiössä kahdeksan ja kahvilalla noin 90 kokoaikaiseksi muutettua työntekijää.
Muutosneuvottelut voivat johtaa enimmillään kymmenen leipomon ja emoyhtiön sekä enintään kymmenen kahvilan työsuhteen päättymiseen.
Työt voivat loppua enimmillään siis kahdeltakymmeneltä työntekijältä.
Karlssonin mukaan henkilöstösäästöt ovat vain yksi osa säästöjä. Säästöjä haetaan myös muista toiminnoista, esimerkiksi ulkoisisista palveluista.
Vakavarainen yritys
Toimitusjohtaja Jyrki Karlsson sanoo, että Linkosuon taloudellinen tilanne on hyvä ja yritys on vakavarainen. Nyt tarkoituksena on korjata molempien liiketoimintayhtiöiden tulostaso kestävälle pohjalle.
– Se tarkoittaa sitä, että pystymme myöskin investoimaan tulevaisuuteen ja uudistamaan tuotantolaitteistoja, kiinteistöjä ja kalustoa.
Linkosuolla on pääkaupunkiseudulla neljä ja Pirkanmaalla seitsemän lounasravintolaa tai kahvilaa.
Karlsson ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, voivatko neuvottelut tarkoittaa toimipaikkojen sulkemisia.
– Toimipaikkaverkostoa kehitetään jatkuvasti.
Leipomon pääluottamushenkilö Mika Koivula kertoo, että muutosneuvottelut tulivat henkilökunnalle yllätyksenä.
– Mitään ennakkoilmoitusta ei ollut, Koivula sanoo.
Toimitusjohtaja Karlssonin mukaan leipomoala on kokenut Suomessa viime vuosina useita peräkkäisiä iskuja.
– Ensin oli korona, mikä vaikutti ulkona syömiseen ja liikkumiseen hyvinkin paljon. Sitten tuli Ukrainan sota, jonka myötä raaka-aineet ja energiahinnat nousivat, ja sen jälkeen vielä korkojen nousu ja ja ja kuluttajan ostovoiman heikkeneminen, Karlsson sanoo.
Neuvottelujen alkamisesta kertoi ensimmäisenä Aamulehti.
