Luonnonsuojelulaki turvaa lintujen pesintää, mutta lain tulkinta antaa silti kaataa puita pesimäaikaan. Birdlifen mukaan lintujen tappaminen joka tapauksessa rikkoo lakia.
Miki Wallenius,
Ville Tiirikainen
Hämeenlinnaan rakennettavan kirsikkapuiston ympärillä kuohuu. Kaupunki kaatoi Jukolaan tulevan puiston tieltä lintujen kiivaimpaan pesimäaikaan yli 40 terijoensalavaa sekä muutamia muita huonokuntoisia puita.
Jukolassa asuva Maiju Peltonen kertoi Ylelle, että viime viikolla kaadettujen puiden lähettyviltä löytyi kuolleita ja kuolemaisillaan olevia linnunpoikasia.
Lintujen pesintää suojaavat Suomessa luonnonsuojelulaki ja sen taustalla oleva Euroopan unionin lintudirektiivi. Pesiä ei saa häiritä pesimäaikaan. Eläinsuojelulain mukaan linnuille tai poikasille ei saa myöskään aiheuttaa kärsimystä.
Laki jättää tulkinnanvaraa
Birdlife Suomen suojeluvastaava Aapo Salmela kertoo, että lain tulkinta tekee tilanteesta hankalan.
– Puistojen puiden kaadot luetaan pesimäaikaisiin maatalous- ja metsätoimenpiteisiin. Ne on katsottu meillä nykyisen lain tulkinnan puitteissa ”ei tahalliseksi häirinnäksi”.
Salmelan mukaan tällä perusteella puiden kaataminen on sallittua myös pesimäaikana.
Tällöin tulisi silti varmistaa, että kaadettavissa puissa ei ole lintujen pesiä. Hämeenlinnassa näin ei toimittu, kertoo kaupungin rakennuttajapäällikkö Jere Takala.
Takalan mukaan kaadetuista puista kahdessa pesi lintuja. Tämä havaittiin, kun puita jo kaadettiin. Toinen pesistä oli se, jonka poikaset Maiju Peltonen löysi maasta. Toisesta pesästä ei löytynyt poikasia.
Kaupunki toimi vastoin hyvää tapaa
Rakennuttajapäällikkö Jere Takala myöntää suoraan, että kaupunki mokasi. Syy tapahtuneeseen on vielä epäselvä.
– En ole tarkalleen saanut selvitystä, miten työmääräys on annettu sitä tehneille ihmisille. Enkä tiedä oliko siinä yhteydessä keskusteltu puiden tarkistamisesta pesien varalta.
Jukolanraitin puut olisi pitänyt kaataa aikaisin keväällä ennen lintujen pesimäajan alkua. Näin onkin yleensä tapana. Tai puut kaadetaan vaihtoehtoisesti pesimäajan päätyttyä.
Yksittäisiä puita joudutaan toki kaatamaan kesälläkin. Silloin oksistosta tarkistetaan ensin, onko siellä linnunpesiä.
Monet kunnat ja kaupungit välttävät isompia hakkuita ja puiden kaatoja huhtikuusta heinäkuuhun. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen kaupunkien rakennusjärjestys kieltää puiden kaatamisen lintujen pesimäaikaan.
Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksessä ei ole kyseistä kieltoa. Kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on vuodelta 2019, mutta se on tarkoitus uudistaa tämän vuoden loppuun mennessä.
Kaupungin ympäristöasiantuntija Hanna Tuominen kertoo Ylelle ehdottaneensa lausuntokierroksella kaatokieltoa uuteen rakennusjärjestykseen. Vielä ei ole tietoa, onko se mukana lopullisessa versiossa.
Hämeenlinnan kaupunki kerää ensi viikolla koolle ihmiset, jotka liittyivät puistojupakkaan.
– Käymme läpi, mitä puutteita toiminnassa oli ja miten olisi pitänyt toimia. On selvää, että jatkossa emme toimi näin. Tähän ei liity meiltä minkäänlaista asenteellista toimintaa, toteaa rakennuttajapäällikkö Jere Takala.
Hämeenlinna selvinnee ilman seurauksia
Suomen noin 250 pesimälintulajista valtaosa on luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Tämä tarkoittaa, että lintuja ei saa tappaa, niiden pesiä tai munia ei saa vahingoittaa eikä lintuja saa tahallisesti häiritä. Myös rauhoittamattomat lintulajit ovat rauhoitettuja pesimäaikaan.
Kullekin lintulajille on määrätty nimellisarvo, jonka mukaan esimerkiksi pesän tuhoamisesta tai linnun tappamisesta valtiolle maksettava korvaus muodostuu.
Hämeen Ely-keskuksen suojeluasiantuntijan Markus Keskitalon mukaan pesivien lintujen häirintä on EU-direktiiviin pohjaavan lain nojalla selkeästi kiellettyä. Lain tulkinta ja soveltaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä normaaliin maankäyttöön tai metsätalouteen liittyvissä asioissa. Lopulta onkin hyvin harvinaista, että pesimärauhan rikkomisesta joutuu tällaisessa yhteydessä oikeudelliseen vastuuseen.
– Minulla ei ole tiedossani sellaista tapausta, jossa pesien tuhoamista olisi käsitelty oikeudessa, kun pesien tuhoaminen ei ole ollut toiminnan itsetarkoitus, sanoo Keskitalo.
Birdlifen Aapo Salmela ei usko, että myöskään Hämeenlinnan kaupungille tulee seuraamuksia linnunpesien tuhoamisesta. Nykyisen laintulkinnan mukaan kaupungin toiminta ei ole ollut laitonta, joten siitä ei voida määrätä esimerkiksi sakkoja.
– Ei tämä varsinaisesti yllätä. Näitä tulee säännöllisesti vastaan tähän aikaan vuodesta, sanoo Salmela.
Birdlife: lakia rikotaan
Birdlifen mukaan lintuihin kohdistuva rikollisuus tunnetaan Suomessa huonosti. Järjestön mielestä syynä on maan suuri koko sekä vähäiset valvontaresurssit. Lisäksi viranomaiset eivät välttämättä pidä luonnonsuojelurikoksia tärkeinä.
Birdlifen mielestä lakia joka tapauksessa rikotaan: lintujen, esimerkiksi lokkien ja rastaiden pesiä tuhotaan ja poikasia tapetaan.
Poliisin tuoreimmassa ympäristörikoskatsauksessa todetaan, että vuonna 2022 poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 63 luonnonsuojelurikosta.
Useissa epäillyissä luonnonsuojelurikoksissa kyse oli rauhoitettujen valkoposkihanhien tappamisesta tai tapaukset liittyivät lokkien pesintään tai liito-oraviin.
Yle tarkisti keskiviikkona onko pesimärauhan rikkomisesta tehty Hämeen poliisille rikosilmoitusta. Ilmoitusta tällä nimikkeellä ei ole tehty.
