Virusta on löytynyt tänä vuonna toistaiseksi vain yhdeltä luonnonlinnulta, turkistarhoilta ei lainkaan.
Lintuinfluenssaepidemia on jäänyt toistaiseksi tulematta Suomeen tänä vuonna.
Turkistarhojen tehoseurannassa ei ole löytynyt lintuinfluenssaa, vaikka yli 1 800 näytettä yli 220 tilalta on jo tutkittu.
Tutkimus koskee noin 270 tarhaa. Seuranta loppuu syyskuun lopulla.
Luonnonlintuja Ruokavirasto on tutkinut tänä vuonna reilusti yli 200, ja virusta on löydetty vain yhdeltä.
Ruokaviraston tutkimusprofessori Tuija Gadd ei pidä tuloksia yllättävinä.
– Huomattavan rauhallinen tilanne, mutta virushan ryöpsähtää kausittain. Meille on toimitettu useita kuolleita lokkejakin, mutta kuolinsyy on aina ollut jokin muu. Lokkien joukkokuolemia ei ole nähty, toisin kuin viime vuonna.
Lisää: Uusi lintuinfluenssaseuranta alkaa turkistarhoilla kesäkuussa – näytteitä toimitettava kolmen viikon välein
Lintujen muutto on yhä kesken
Lintuinfluenssa levisi viime vuonna todennäköisesti naurulokkien mukana pohjalaismaakunnissa sijaitseville yli 70 turkistarhalle. Virus teki pahaa jälkeä: kaikki tartunnan saaneet eläimet piti lopettaa.
Helpotuksesta ei voi vielä tänä vuonnakaan hengähtää.
– En rohkenisi sanoa, että lintuinfluenssa on takanapäin. Lintujen muuttokin on vielä kesken.
Tutkimusprofessori Gadd pitää todennäköisenä, että taudin alun perin tarhoille levittäneet lokit ovat tulleet immuuneiksi virukselle.
– Osa yksilöistä muodostaa aina vastustuskykyä virustaudeille. Sillä tavalla luonto suojaa, että koko populaatio ei kuole. Mutta taudissa on vielä niin paljon tutkimatonta, että tälle ei ole suoraa vahvistusta.
Heinäkuussa alettiin myös rokottaa riskiryhmiin kuuluvia, esimerkiksi niitä, jotka käsittelevät siipikarjaa tai työskentelevät turkistarhoilla. Videolla närpiöläinen kalkkunankasvattaja Kristian Bengts perusteli tuolloin, miksi otti rokotteen.
Harvinaisen hiljainen viruskausi
Myös Keski-Euroopassa virustilanne on laantunut, vaikka tapauksia todetaankin tipoittain.
Euroopan eläintartuntatautivirasto on määritellyt kuluvan vuoden harvinaisen hiljaiseksi viruskaudeksi sitten kauden 2019–2020, sanoo Gadd.
Kolmen kuukauden välein seurantaa tekevä virasto on raportoinut viimeksi vajaasta 30 luonnonlintutapauksesta. Lokkien joukkokuolemilta on Euroopassakin vältytty.
Tauti jyllääkin enemmän Yhdysvalloissa. Siellä virus on levinnyt lehmiin ja ainakin neljään ihmiseen. Virus on kuitenkin eri kantaa kuin Euroopassa.
Epidemian oppi oli tautisuojaus
Koronavirus ei ole tarttunut Suomessa turkiseläimiin, vaikka osassa Eurooppaa niin kävikin. Lintuinfluenssa on edelleen yksi suurimmista mahdollisista pandemian aiheuttajista, arvioi Gadd.
Hyvä oppi epidemiasta on Gaddin mukaan tautisuojaus.
– Eläinsuojissa tautisuojauksen pitää olla kunnossa, se on nyt selvää. Turkiseläimiä ja tarhoja on jatkossa seurattava tarkemmin virus- ja bakteeritautien varalta. Kuolleista eläimistä on otettava näytteitä säännöllisesti. On tiedettävä, jos tilalla jyllää jokin tarttuva tauti.
Ruokavirasto ottaa edelleen vastaan ja tutkii ihmisten lähettämiä lintuja.
Erityisen kiinnostuneita virasto on lintujen ja erityisesti luonnonlintujen joukkokuolemista. Vesilinnuille joukkokuolemaksi voidaan määritellä jo viisi kuolleena löydettyä lintua, muilla linnuilla kymmenen.
Petolinnuissa jo yksi kuollut riittää syyksi tutkimukseen.
