Joessa on vähän poikastuotannolle sopivia alueita, koska lähes koko joen pudotuskorkeus on vesivoimaloiden käytössä, todetaan ely-keskuksesta.
Kokemäenjoessa on niukasti merilohen lisääntymiselle soveltuvia alueita.
Joen pääomassa on vähintään tyydyttävää poikastuotantoaluetta vain noin 15 hehtaaria ja sivujoissa noin 13 hehtaaria.
Uusimpien selvitysten mukaan tilannetta ei merkittävästi parantaisi edes kalateiden rakentaminen voimalaitosten yhteyteen, kerrotaan Varsinais-Suomen ely-keskuksen tiedotteessa.
Jokialueiden kunnostuksilla lohelle sopivien poikastuotantoalueiden pinta-alaa voitaisiin kasvattaa maksimissaan 59 hehtaariin, kun esimerkiksi Iijoella Pohjois-Suomessa poikastuotantoalaa on arviolta yli 800 hehtaaria.
Joen rakennusaste korkea
Lohien kutuun ja poikastuotantoon sopivien alueiden vähyys johtuu ely-keskuksen mukaan siitä, että Kokemäenjoen rakennusaste on lähes sataprosenttinen.
Melkein koko joen pudotuskorkeus on vesivoiman käytössä eli siellä ei ole koskialueita. Lisäksi joen lyhytaikainen säännöstely on voimakasta.
Lohikannan laajempiin elvytystoimiin ei kalastusbiologi Leena Rannikon mukaan ole realistisia mahdollisuuksia, ellei joen rakennusasteeseen ja säännöstelyyn tule ratkaisevaa muutosta.
Kaikuluotausaineiston analysoinnin perusteella Kokemäenjokeen nousi viime vuonna arviolta 105–288 suurempaa ja 21–93 pienempää lohta.
