Siirtymävaiheet ovat aina hankalia työssäkävijälle tai koululaiselle. Lomalla vuorokausirytmi helposti viivästyy. Koska arjessa täytyy olla läsnä yleensä viimeistään jo kello kahdeksan, täytyy herätä paljon aikasemmin kuin on lomalla tottunut.
Helsingin yliopiston professori ja THL:n tutkimusprofessori Tiina Paunion mukaan paluuseen kuuluu usein stressisyöksähdys.
– Hankaluutena on, että lomalla on totuttu kevyempään, stressittömämpään elämään ja työn ja opiskelun vaatimukset tuntuvat paluuhetkellä taakkana.
Myös unilääkäri Janne Kanervisto Hämeenlinnan Mehiläisestä sanoo, että vaikka nopea siirtyminen arkirytmiin voi järkyttää, lievä ahdistus on kuitenkin ihan normaalia kesäloman jälkeen.
Tiina Paunio lohduttaa, että virkistävällä lomalla aivot, mieli ja keho ovat päässeet palautumaan, joten ihmisellä on kyky toimia, keskittyä ja tehdä töitä sekä siten sietää työelämän vaatimuksia paremmin. Pieni haikeus kuuluu asiaan.
Ongelmia töihinpaluussa tulee siinä, jos rytmi poikkeaa merkittävästi, kaksi tuntia tai enemmän työelämän vaatimasta rytmistä.
Jos esimerkiksi lomalla on tottunut heräämään yhdeksältä ja töihin palatessa pitäisi herätä seitsemältä, rytmien ero heijastuu päivävointiin väsymyksenä.
Paunio kehottaa hilaamaan rytmiä 5-7 päivää aikaisemmin arkea kohti. Tähän riittää esimerkiksi heräämisajan aikaistaminen puolella tunnilla.
– Työrytmi ei sitten tunnu enää ylimääräiseltä stressiltä.
Nuorilla valoisat illat ja yökukkumiset aamuyöhön ovat tavallista. Toisaalta ne vaikuttavat hyvinvointiin vähemmän kuin ikääntyessä. Syynä on nuorten aivojen potentiaali ja plastisuus eli joustavuus. Säännöllinen ateriarytmi auttaa jokaisella normaaliin palaamisessa.
Kun palaat töihin
Lomalla on ollut mahdollisuus elää rennosti oman luontaisen rytmin eli kronotyypin kanssa. Herätä ilman herätyskelloa, nukkua vapaasti haluamansa ajan ja saada tietoa, mikä on oman unen tarve.
Oman niin sanotun kronotyypin tunnistaminen olisi hyvää tietoa sen tunnistamiseksi, että mitkä ovat sellaisia vuorokauden hetkiä, jolloin tuntee itsensä virkeimmäksi. Toisella se voi olla aamupäivä, toisella iltapäivä.
– Tätä tietoa kannattaisi työelämässäkin hyödyntää, jos suinkin mahdollista.
Professori Tiina Paunio suosittelee, että ensimmäisiin loman jälkeisiin työpäiviin ei kannata ladata liikaa toimintaa.
Kun ensimmäiset työpäivät ovat ohi, älä ota ainakaan pitkäkestoista korvausunta vaan puuhastele jotain pientä ja rauhallista ja mene mieluummin vähän aikaisemmin illalla nukkumaan.
– Väkisin aikaista nukkumista en kuitenkaan kannata. Jos on univajetta, kertyvä unipaine johtaa kyllä siihen, että lopulta nukahtaa oikeaan aikaan.
Tuntia enempää omaa vuorokausirytmiä on vaikea yhtäkkiä siirtää, mutta vähitellen voi hivuttautua tavalliseen rytmiin. Neljän tunnin rytmieron tasaantumiseen menee noin viikko.
Kesä jatkuu kuitenkin töihinpaluunkin jälkeen, joten viikonloppujen eri rytmit ja iltojen tapahtumat pitkittävät helposti arkeen palaamista. Tämä on syytä muistaa, ettei aja itseään uuvuksiin heti loman jälkeen.
Suomalaiselle kesä on tärkeä ja päivänvalo antaa voimaa ja jaksamista.
– Mielialan ja aivojen toiminnan kannalta on päivällä saatu valo on hyväksi ja siten palaaminen töihin on helpompaa kuin talvella.
Palautumiselle täytyy antaa mahdollisuus
Lomassahan on se hyvä ja huono puoli, että se antaa mahdollisuuden palautumiseen, mutta aika usein ihmiset sitten myös tekee asioita, jotka heikentää palautumista kuten runsas alkoholin käyttö.
Aktiivinen loma on palautumisen kannalta tehokkaampaa, sillä makoilu ei sinällään virkistä ihmistä.
Unesta puhumiseen Tiina Paunio suosittelee lempeyttä.
– Uni on luonnollinen tapahtuma ja ei siihen tarvitse käyttää kikkaskonsteja. Jos on stressiä, ihminen nukkuu huonommin. Ihminen sietää heikkoja öitä ja hetkellistä univajetta, kunhan huolehtii siitä, että myös palautuu.
Unilääkäri Janne Kanervisto muistuttaa, että arjen rytmit ovat hyväksi ihmisen koko hyvinvoinnille, joten arkeen paluu ei ole vain negatiivista.
Pari vuotta sitten tehdyn kyselyn mukaan suomalainen työntekijä tarvitsee pidemmän loman toipuakseen muihin eurooppalaisiin verrattuna. Eurooppalaiset tarvitsevat keskimäärin 17 lomapäivää ladatakseen akkunsa. Italialaisille riittää 11 lomapäivää ja brittityöntekijöille vain 8,5 päivää.
