Kolme eri alan asiantuntijaa kertoo, mitä tapahtuisi, jos koulujen kesälomia lykättäisiin kahdella viikolla.
Enemmän kestävää matkailua, matkailusta ympärivuotinen bisnes, kevätlukukausi pitäisi pilkkoa.
Tällaisia vastauksia saimme, kun kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien lykkäämisellä voisi olla.
Suuri joukko kansanedustajista nimittäin olisi valmiita siirtämään koululaisten lomia kahdella viikolla, jotta esimerkiksi matkailusesonki pidentyisi nykyisestä.
Matkailuprofessori: Suomalaiset suosisivat kotimaata
Lomien lykkäys kahdella viikolla loppukesää kohti pidentäisi Suomen omaa matkailusesonkia ja lisäisi kestävää matkailua, arvioi Oulun yliopiston matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen.
Hänen ajatuksensa perustuu siihen, että suomalaiset eivät välttämättä haluaisi matkustaa enää yhtä ahkerasti Keski- ja Etelä-Eurooppaan kuin tällä hetkellä.
– Elokuussa keskieurooppalaiset ovat lomilla, joten matkailupaikat ovat ylikuormitettuja. Suomalaiset saattaisivat jäädä lomailemaan Suomeen ja kotimaanmatkailu lisääntyisi, Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan kotimaanmatkailun kasvu olisi hyvä asia, sillä kansainvälisestä näkökulmasta matkailu on nykyisellään kestämättömällä pohjalla.
– Matkailua ei voida kasvattaa nykyistä enempää, jos aiotaan saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Lentoliikenteen päästöjä pitäisi vähentää.
Samassa Saarinen toteaa, että jatkuvaan kasvuun ei tarvitsisi pyrkiä Suomessakaan.
– Me emme voi ylikuluttaa Suomen kohteita samalla tavalla kuin Keski-Euroopassa on tehty, Saarinen sanoo.
Matkailubisnes: Lisää ympärivuotista turismia
Matkailuelinkeino näkee lomien siirrossa vain positiivisia vaikutuksia, sanoo Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari.
– Ilman muuta siirto parantaisi huomattavasti palveluiden tarjontaa, jos pystyttäisiin pitämään paikkoja pidempään auki elokuussa.
Hietasaaren mukaan suurin osa ulkomaalaisista matkailijoista tulee Suomeen Euroopasta, joten olisi tärkeää, että matkailupalvelut olisivat täysimääräisesti auki myös elokuussa.
Koululaisten lomien siirto auttaisi Hietasaaren mukaan matkailupalveluiden työvoimapulassa, koska useat toisen asteen opiskelijat ovat sesonkityöntekijöitä.
– Työvoima hupenee, kun koulut alkavat nyt elokuun puolessa välissä.
Hietasaari ei ole huolissaan Suomen kyvystä ja kapasiteetistä ottaa lisää turisteja vastaan. Hän sanoo, että esimerkiksi Helsingissä on paljon uusia hotelleja, joissa on runsaasti tilaa.
– Toki lisääkin investointeja voitaisiin tehdä, pienempien paikkakuntien majoituskapasiteetti tulee helposti vastaan, jos asiakasmäärät kasvavat, Hietasaari sanoo.
Hietasaari uskoo, että kotimaanmatkailussa on kasvupotentiaalia, mutta sanoo, että matkailun taloudellinen kasvu tulee lopulta ulkomaan matkailijoilta.
– Se ei hirveästi taloudellista kasvua luo, että kotimaassa siirrytään paikasta A paikkaan B.
Suomessa olisi Hietasaaren mukaan valtavasti mahdollisuuksia kasvattaa matkailua ja luoda siitä ympärivuotista bisnestä.
Lapsiasiavaltuutettu: Kevääseen lisää lomaa
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen näkee lomien siirron mahdollisena vaihtoehtona, mutta lasten jaksamisesta täytyisi huolehtia, koska kevätlukukaudesta tulisi hyvin pitkä.
– Opettajat ja oppilaat ovat hyvin väsyneitä ja loman tarpeessa jo toukokuussa. Koko lukuvuosi pitäisi miettiä uudelleen.
Loma-aikoja pitäisi Pekkarisen mukaan koko vuoden mitassa jaksottaa uusiksi, jotta lapset saisivat riittävästi lepoa. Kyse olisi perustavanlaatuisesta yhteiskunnallisesta muutoksesta.
Lasten oikeuksien näkökulmasta Pekkarinen pitää tärkeimpänä loman yhteistä aikaa perheen kanssa.
– Pitäisi mahdollistaa kaikille perheille yhteistä loma-aikaa ja kunnioittaa lasten oikeutta lepoon.
Pekkarinen näkee lomien siirrossa myös hyviä puolia lapsille.
Hänen mukaansa perheet, jotka tekevät kansainvälistä työtä, hyötyisivät muutoksesta. Uimavedetkin voisivat olla lämpimämpiä kuin alkukesästä, koska hellejaksot jatkuvat kuitenkin elokuun loppupuolelle asti.
