Lastenpsykiatrian professori Andre Souranderin mukaan osa lapsista hyötyy koulun aloituksen myöhäistämisestä. Nyt tämä mahdollisuus aiotaan poistaa kokonaan.
Lastenpsykiatrian professori Andre Sourander pitää huolestuttavana lakiuudistusta, joka poistaisi mahdollisuuden lykätä koulun aloitusta.
Professorin mukaan koulun aloituksessa pitäisi päinvastoin olla nykyistä enemmän joustonvaraa.
– Kun lapset ovat 7–8-vuotiaita, eletty elämä on aika lyhyt. Vuodenkin ero iässä on merkittävä. Lasten kognitiiviset kyvyt ovat erilaisia ja ne tasoittuvat myöhemmin, mutta osa lapsista hyötyy merkittävästi koulun aloituksen myöhäistämisestä, Turun yliopistossa työskentelevä Sourander näkee.
Yle kertoi loppuvuonna syntyneestä Nine Koivusesta, joka meni kouluun vuotta myöhemmin kuin kaverinsa. Koulun aloitusta myöhäistetään Suomessa kymmenien lasten kohdalla vuosittain.
Tällainen mahdollisuus poistuu kokonaan, jos kaavailtu lakiuudistus hyväksytään eduskunnassa.
Päätös koulunkäynnin myöhäistämisestä perustuu aina asiantuntija-arvioihin. Jånna Koivunen kertoo videolla, että myös hänen lastaan tutkittiin, vaikka kyse saattoi olla siitä, ettei hän ollut vielä kypsä kouluun.
Ylidiagnosointi huolestuttaa professoria
Loppuvuonna syntynyt koululainen saa ADHD-diagnoosin lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt.
Vastaavaa eroa ei ole Andre Souranderin mukaan havaittu Tanskassa, jossa iso osa loka-joulukuussa syntyneistä lapsista menee kouluun vuoden myöhemmin.
Vaikuttaa siltä, että lapsen yksilölliset kehityspolut päätellään joskus turhaan ylivilkkaus- ja tarkkaavaisuushäiriöiksi.
– On lapsia, joilla on iästä johtuvaa kypsymättömyyttä. Se, että ratkaisua haetaan lääkityksestä, ei aina ole perusteltua. Suomessa ADHD-lääkityksen käyttö on jo nyt maailman huippua, Sourander huomauttaa.
Yle on uutisoinut aiemmin, että Suomessa suuri joukko lapsia ja nuoria on saanut väärän ADHD-diagnoosin terveydenhuollon toimimattomuuden vuoksi.
Ylidiagnosoinnista pitää Souranderin mukaan olla huolissaan. Usein ADHD-lääkkeitä syödään vuosia, eikä lasta pitäisi lääkitä turhaan.
– Kun kouluterveydenhuollossa mietitään, onko tarpeen tehdä jotakin lapsen auttamiseksi, täytyy arvioida myös, onko todella kysymys ADHD:stä, joka vaatii lääkityksen. Vai onko kyse jostakin muusta, joka liittyy lähinnä lapsen kypsymättömyyteen.
