Presidentti Sauli Niinistö antaa EU-komission puheenjohtajalle raportin unionin siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta.
BRYSSEL Euroopan pitää valmistautua vaarallisempaan maailmaan. Tähän tarvitaan myös ajattelutavan muutosta.
Tämä on presidentti Sauli Niinistön tänään luovuttaman EU-raportin keskeinen sanoma.
Niinistö antoi keskiviikkona Brysselissä EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille raportin siitä, miten unionin siviili- ja sotilaallisen varautumista voitaisiin parantaa.
Von der Leyen tilasi raportin Niinistöltä maaliskuussa. Von der Leyen kehui tuolloin Suomen kriisivalmiutta.
Raportista on tarkoitus ottaa ideoita seuraavan komission ohjelmaan.
Ei kilpailijaa Natolle
Nato on Niinistön mukaan puolustuksen selkäranka EU:ssa, eikä sen kanssa luoda kilpailevia järjestelyjä. Sen sijaan kriisivalmiudessa ja kansalaisten varautumisen parantamisessa EU:lla on paljon tehtävää.
Niinistö korostaa Euroopan Nato-maiden vastuuta oman puolustuksen vahvistamisesta. Yhdysvaltain mielenkiinto saattaa suuntautua enemmän Aasiaan. Niinistön mukaan on tärkeää varmistaa, että EU ja Nato pystyvät toimimaan hyvin yhdessä.
Niinistö kertoo raportin esipuheessa, kuinka Lenin opasti bolsevikkeja Venäjän sisällissodan aikana: ”Kokeile pistimellä: jos on pehmeää, työnnä. Jos on kovaa, lähde pois”.
Sata vuotta myöhemmin, nykyiset opportunistit käyttävät Niinistön mukaan samaa metodia. He etsivät heikkouksia ja käyttävät hyväksi poliittisia erimielisyyksiä. Varautumisen perusasia on, ettei ole helppo olla kohde.
EU:n valmiutta parannettava
Niinistön mukaan EU:sta on luotava valmiusunioni, joka pystyy hoitamaan erilaisia kriisejä.
Valmius edellyttää hänen mukaansa suurta luottamusta jäsenmaiden, EU-instituutioiden, virkamiesten, yksityisen sektorin ja siviiliyhteiskunnan välillä.
EU-instituutioiden ja jäsenmaiden rooleja ja vastuita kriisitilanteissa pitää Niinistön mukaan selkiyttää.
Kansalaisellakin on vastuu esimerkiksi siinä, millaisia tietolähteitä hän käyttää ja mitä tietoa välittää.
Raportin taustalla ovat viime aikojen mullistukset kuten pandemia, energiakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Näihin vastaaminen on vaatinut pikaratkaisuja ja improvisointia. EU toivoo kriiseihin vastaamiseen parempia järjestelyjä.
Suomi on muutenkin pitänyt EU:ssa esillä valmiusunionia, jossa vahvistettaisiin puolustuksen lisäksi siviilikriisinhallintaa.
EU tarvitsee erilaisiin uhkiin soveltuvan riskinarviointimenettelyn, joka kattaa kaikki EU:n toiminnot.
Perustettava uusi kriisikeskus
Varautumisen parantamiseksi Niinistö vahvistaisi EU:n nykyisiä toimintoja.
Hänen mukaansa tulisi perustaa erityinen operatiivinen kriisikeskus komission yhteyteen. Se parantaisi eri toimintojen yhteistyötä ja tilannekuvaa kriisitilanteessa.
Keskus voisi toimia jo olemassa olevan hätäavun koordinaatiokeskuksen yhteydessä. Sen resurssit ovat tähän asti olleet vaatimattomat
Koordinaatiokeskus jatkaisi kuitenkin myös työtään siviilien suojelussa, hätäavussa ja humanitäärisen avun koordinoinnissa.
EU:n pitäisi pikimmiten saada valmiiksi yhteinen suojattu viestintäkanava European Critical Communication System (EUCCS) kriisien varalle.
