Lapin metsät sitovat hiiltä, ja ne luultavasti myös pysyvät Suomen hiilinieluna tulevinakin vuosina, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija.
Lapissa metsät ovat selkeä hiilinielu, toisin kuin muissa Suomen maakunnissa, kertoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Juha Mikola.
Luke julkaisi ensi kertaa maanantaina laskelmia maakunnittain siitä, miten Suomen eri alueiden metsät toimivat joko hiilinieluina tai päästölähteinä. Lappi nousee selkeästi isona ja käytännössä ainoana metsiin merkittävästi hiiltä sitovana alueena eli hiilinieluna Suomessa.
Mikolan mukaan Lapin metsät sitovat hiiltä, koska viileiden lämpötilojen ansiosta maaperästä ei synny päästöjä ja koska hakkuut ovat maltillisempia kuin etelässä.
Luken mukaan Lapin ansiosta metsien päästöt ja hiilen sitominen pysyvät Suomessa nyt melkein tasapainossa.
– Lapin ansiosta metsien hiilitase on Suomen tasolla vain vähän päästön puolella, toteaa Mikola.
Hän arvioi, että Lapin metsät myös pysyvät tulevina vuosina Suomen hiilinieluina, jos suuria muutoksia esimerkiksi hakkuumääriin ei tule.
Etelä-Suomessa metsät ovat päästölähde
Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan ja Kainuun metsien hiilinielut ovat pienentyneet lähelle nollaa.
Suuressa osassa eteläistä Suomea metsät ovat kääntyneet päästölähteiksi. Hiilinielut eli hiilidioksidin sitominen pois ilmakehästä olisi tärkeää, jotta maapallo ei lämpenisi liikaa.
Aiemmin Luke on julkaissut näitä metsien hiilinieluja ja laskelmia vain valtakunnallisesti osana kasvihuonekaasuinventaariota.
Maakunnittaisiin laskelmiin sisältyvät vuosien 2015–2023 metsien kokonaishiilitaseet eli puuston ja maaperän hiilivarastomuutokset sekä metsäojitettujen turvemaiden maaperän metaani- ja dityppioksidipäästöt.
Seuraavan kerran Luke aikoo julkaista maakunnalliset laskelmat ensi keväänä, vuoden 2024 tuloksilla täydennettyinä.
