Avaat taas puhelimella kirppissovelluksen, vaikka aivan vasta selasit sitä.
Ehkä sinne on tällä välin tullut myyntiin jokin aarre.
Jotain juuri sinulle tarkoitettua.
Psykoterapeutti Emilia Kujala tunnistaa ilmiön.
Käytettyjen tavaroiden ostamiseen liittyy ainutkertaisuutta, joka addiktoi aivan erityisellä tavalla, hän kertoo.
– Siihen voi liittyä maagisiakin ajatuksia, että tämä on mahdollisuus minua varten.
Kysyimme lukijoilta kokemuksia koukuttumisesta käytetyn tavaran ostamiseen.
Osa vastaajista kertoi, että tunnistaa olevansa koukussa second handin ostamiseen, mutta pitää asiaa positiivisena. Kirppislöytöjen etsiminen voi olla tapa rentoutua, keino löytää laadukkaita tuotteita huokeaan hintaan tai eräänlainen harrastus.
Kyllä, olen koukussa. Käytän reilusti aikaa eri nettipalstojen selailuun yrittäen tehdä ”löytöjä”. Mikäli löytöjä ei tule, palaan seuraavana päivänä uudestaan tarkistamaan asian.
Mies, 29, käyttää kuukaudessa 100 euroa
Osa vastaajista kokee kuitenkin tilanteen negatiivisena.
Ostelu saattaa viedä liikaa rahaa ja aikaa, ja tavaramäärä aiheuttaa riitoja läheisten kanssa. Aiheeseen liittyvän arkaluontoisuuden vuoksi vastaajat esiintyvät jutussa nimettöminä. Heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Psykoterapeutti Emilia Kujalan mukaan käytettyjen tavaroiden ostamiseen voi jäädä koukkuun samaan tapaan muidenkin tuotteiden ostamiseen. Tällöin puhutaan ostosriippuvuudesta. Second handista vielä koukuttavampaa tekee se, että hyvien löytöjen tekeminen ei aina ole varmaa.
Kujala vertaa asiaa peliriippuvuuteen.
Siinä satunnaiset voitot ja tieto voiton mahdollisuudesta ylläpitävät ihmisen halua jahdata palkintoa.
– Second handissa satunnaiset palkkiot korostuvat, koska hyvät löydät ovat harvinaisia.
Käyn tosi usein kirppareilla, jos vaikka olisi tullut jotain uutta ja mielenkiintoista. Se vie paljon aikaa ja rahaakin. Myös tavarat vievät kotona tilaa ja aiheuttavat riitoja. Mutta jos löydän jotakin kallista halvalla, se on lähes pakko saada.
Nainen, 29, käyttää kuukaudessa 200 euroa
Käytetyn tavaran ostaminen on nykyään myös trendikästä.
Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on viime vuosina avannut liikkeitä aiempaa keskeisimmille paikoille Helsingin keskustaan ja kauppakeskuksiin. Ketjun liikevaihto oli viime vuonna noin 16,4 miljoonaa euroa, kun vuonna 2020 se oli vain noin 9,4 miljoonaa euroa.
Lisäksi markkinoilla on erilaisia second hand -sovelluksia ja lisää tulee koko ajan.
Esimerkiksi Suomeen hiljattain rantautuneella Vinted-sovelluksella oli vuonna 2022 kansainvälisesti 75 miljoonaa käyttäjää. Cosmopolitan UK kertoo sen olleen samana vuonna Ison-Britannian ladatuin ostossovellus.
Psykoterapeutti Emilia Kujala huomauttaa, että sovelluksissa on myös pelillisiä ulottuvuuksia, jotka itsessään koukuttavat.
Asia, joka oli aluksi nuorena hauskaa ajanvietettä ja tapa luoda persoonallista tyyliä, oli tullut minulle ahdistuksen hallintakeinoksi. Vaikeina hetkinä oli helppo avata kirppissovellus ja näin unohtaa pelot ja murheet. Antaa metsästäjä-keräilijä-vaistoille valta.
Nainen, 35, käyttää kuukaudessa 200 euroa
Neljä hälytysmerkkiä
Kujala nostaa esiin neljä asiaa, jotka voivat kertoa, että olet koukussa käytetyn tavaran osteluun.
1. Raha
Ensimmäiseksi kannattaa tarkastella omaa rahankäyttöään.
Kujala kertoo, että hänellä on ollut asiakkaita, joiden kroonisen rahapulan syyksi on paljastunut kipputorishoppailu. Siihen kun liittyy mielikuva halpuudesta.
– Se on illuusio. Kun ihminen pitää kuukauden ajan päiväkirjaa ostoksistaan, hän saattaa huomata, että second handiin meneekin aika paljon rahaa.
Olen jonkun verran koukussa käytettyjen kellojen ostamiseen. Rahatilanne on ollut välillä tiukka tämän takia. Nyt kelloja on kertynyt parikymmentä ja olisi syytä myydä muutama pois ja rauhoittaa tilannetta. Läheiseni tietävät tilanteesta osittain, mutta eivät ehkä sitä, miten paljon käytän aikaa erinäisillä ostopalstoilla pyörimiseen.
Mies, 49, käyttää kuukaudessa 250–300 euroa
2. Tunteiden hallinta
Toiseksi Kujala kannustaa pohtimaan, mihin tarpeeseen kuluttamista käyttää.
Ihminen saattaa kierrellä kirpputoreilla esimerkiksi, kun haluaa pakoilla tylsyyttä tai palkita itseään.
Kujala kuitenkin painottaa, että kaikkeen kuluttamiseen liittyy aina tunteita, eikä niitä itsessään voi pitää hälytysmerkkinä.
Mutta jos ostamisesta tulee pääasiallinen keino käsitellä vaikkapa iloa, surua tai tylsyyttä, on syytä tarkastella toimintaansa.
Olen todellakin koukussa. Sanoin puolisolleni, pitäisikö olla kuukausi ostolakossa – nimenomaan kirppislakossa. Yritän olla tiedostava kuluttaja myös kirppareilla, mutta harrastan joskus lohtushoppailua. Varsinkin lapselle on kivaa tehdä löytöjä. Ihan kaikkia ostoksiani en viitsi puolisolleni paljastaa.
Nainen, 34, käyttää joitain kymppejä kuussa
3. Voimakkaat nousut ja laskut
Kujala kertoo, että usein jo pelkän riippuvuuden kohteen ajatteleminen tuottaa helpotusta riippuvaiselle.
– Ihmisellä voi olla todella voimakas yllyke mennä kirppikselle, ja jo pelkästään sen ajattelemisesta tulee kiksit.
Toisaalta tilanne voi olla myös päinvastainen.
Tehdyistä ostoksista ja löydöistä voi ensin saada ”mielettömät kiksit”, mutta jälkeenpäin olo onkin pettynyt.
– On tavallista, että riippuvuudessa nousut ovat kovia, mutta myöhemmin tulee morkkis, Kujala summaa.
Tavaran määrä on alkanut ahdistaa, ja tunnen syyllisyyttä ostoksistani. Jossain vaiheessa selasin esimerkiksi Facebookin myyntiryhmiä useita tunteja päivässä ja vierailin kirppiksillä monesti viikossa. Siihen meni todella paljon aikaa, ja ajatukset pyörivät jatkuvasti käytetyn tavaran löytämisessä.
Nainen, 34, käyttää kuukaudessa 20–100 euroa
4. Piilottelu
Neljäs asia, jonka Kujala nostaa esiin, on riippuvuutta aiheuttavan asian peittely läheisiltä.
Ostoksia saatetaan esimerkiksi piilottaa.
– Tai sitten mennään sellaiseen aikaan kotiin, että puoliso ei ole paikalla, Kujala kuvaa.
Psykoterapeutti Emilia Kujala neuvoo, miten keskustella läheisen kanssa, jos epäilee tämän olevan koukussa käytetyn tavaran ostamiseen:
Kujala korostaa, että riippuvuuden syntyminen ei kerro viasta ihmisessä. Satunnaiset palkkiot ovat aivoillemme todella koukuttavia.
– Ne ovat aivoillemme vähän kuin heroiinia. Riippuvaisen on tärkeä ymmärtää, että vika ei ole hänessä, vaan näin aivomme toimivat.
Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi ostosriippuvuutta, voit saada lisätietoja ja tukea päihdelinkin sivuilta ja chatista.
