Automaatioinsinööri Santeri Kataisella havaittiin lukivaikeus alakouluiässä. Katainen on kuitenkin pärjännyt opinnoissa ja työelämässä hyvin.
Katainen on yksi Suomen arviolta 600 000 työikäistä aikuisesta, joiden puutteelliset perustaidot ja heikot oppimisvalmiudet heikentävät uuden oppimista. Erilaisten oppijoiden liiton (EOL) tiedot perustuvat OECD:n tutkimukseen.
Työssään tukipalveluasiantuntijana Katainen auttaa pakkausalan asiakkaita, kun pakkausautomatiikka jumiutuu. Pakkausjärjestelmät ovat eri aikakausina rakennettuja ja työssä on opittava tuntemaan monenlaisia järjestelmiä. Yrityksiä ja asiakkaita on ympäri maailmaa.
– Ongelmatilanteissa saan asiakkaalta soiton ja lähden ratkomaan robotiikkaan liittyviä ongelmia. Työ on paljolti erilaisten tekstidokumenttien kanssa puljailua, hän kertoo.
Nykyistä työpaikkaa hakiessaan Katainen pohti pitkään, kannattaako lukivaikeudesta kertoa työnantajalle. Hän päätti kuitenkin tuoda sen ilmi heti, koska arveli asian tulevan vastaan joka tapauksessa jossakin vaiheessa.
– Kertominen mietitytti, koska osalla työnantajista on yhä vanhoillisia asenteita oppimisvaikeuksia kohtaan, eikä niiden kanssa elävä välttämättä mahdu ihannetyöntekijän muottiin. Ajattelua kannattaisi kuitenkin muuttaa, koska eiväthän oppimisvaikeudet vaikuta välttämättä työntekijän osaamiseen ja tehokkuuteen mitenkään, Katainen painottaa.
Näyttökuvat ja värien käyttö selkeyttävät työvaiheita
Katainen kertoo, että iän myötä helpottunut lukivaikeus on vaikuttanut vuosien varrella eri tavalla erilaisiin asioihin.
– Edelleen stressaavissa tilanteissa voi käydä niin, etten pitkiä dokumentteja lukiessani heti sisäistä ihan kaikkea, mitä pitäisi.
Katainen on kehittänyt itse erilaisia apukeinoja työtään helpottaakseen, sellaisia ovat esimerkiksi kuvalliset tuet ja värien käyttö.
Pitkiä tekstidokumentteja lukiessaan Katainen hyödyntää hakutoimintoja, joiden avulla saa helpommin luettua isoa tekstimassaa ja löydettyä olennaiset asiat. Muistiinpanoissa hän käyttää värejä jäsennelläkseen asioita ja saadakseen tekstistä selkeämmän.
– Koodauksessa ehtojen ja komentojen merkitseminen tietyin värein helpottaa. Olen muokannut värejä sellaiseksi, että ne tuntuvat loogisilta. Kun koodiketjua joutuu useamman tunnin tuijottamaan, on helpompi löytää ongelmakohdat, kun tiettyjä asioita kuvaavat tietyt värit eivät turruta silmää, hän kertoo.
Katainen sanoo, että hänen työyhteisössään lukihäiriöön on suhtauduttu voimavarana. Hän on päässyt toimimaan erilaisen oppijuutensa ansiosta työmenetelmien kehittäjänä ja helpottanut myös työtovereiden työtä dokumentteja selkiyttämällä.
”Oppimisvaikeudet eivät mystisesti katoa työelämään siirryttäessä”
Oppimisen apuvälineiden erityisasiantuntija Riikka Marttinen EOLista sanoo, että oppimisvaikeuksista puhuttaessa usein ajatellaan, että kyse on lapsista tai nuorista ja opiskelusta.
– Oppimisvaikeudet eivät kuitenkaan mystisesti katoa työelämään siirryttäessä. Toki ihmiset löytävät kompensaatiokeinoja ja jotkin asiat voivat helpottua iän myötä.
Marttisen mukaan arviolta joka viidennellä suomalaisella on oppimiseen liittyviä pulmia.
– Kehityksellisistä oppimisvaikeuksista tunnetuin on lukivaikeus, mutta sen lisäksi saattaa olla keskittymisen tai hahmottamisen vaikeuksia tai motorisia vaikeuksia ja joskus näitä voi ilmetä päällekkäisinä.
Marttisen mukaan nuoret aikuiset ovat saattaneet pärjätä peruskoulun vanhempien ja koulun tuella, mutta kun siirrytään ammatilliselle puolelle ja opiskelusta tulee itsenäisempää ja vaaditaan isojen tietomäärien hallintaa, alkaakin tulla haasteita.
– Toisaalta voi olla niinkin, että työelämässä pärjääkin koulua paremmin, koska on hakeutunut juuri sellaiselle alalle, jossa kokee itse olevansa hyvä. On siis hyvä muistaa, että vaikka on haasteita, usein löytyy myös paljon vahvuuksia ja potentiaalia, Marttinen toteaa.
Marttinen muistuttaa, että erilaisten apuvälineiden avulla opinnoissa ja työelämässä voi pärjätä paremmin.
– Tekoälystä on hurjasti hyötyä, mutta täytyy myös pohtia, mikä edesauttaa omaa oppimista, koska tekoälyäkin voi käyttää niin, että ulkoistaa sille kaiken muistamisen ja oppimisen, hän sanoo.
Työpaikoilla Marttinen kehottaa keskustelemaan työnjaosta ja tavoittelemaan sitä, että jokainen pääsisi työskentelemään omilla vahvuusalueillaan. Tunnistamattomien luki- ja oppimisvaikeuksien vuoksi menee paljon potentiaalia hukkaan.
Marttisen mukaan olisi toivottavaa, että lukihäiriöt ja muut oppimisen haasteet kartoitettaisiin tulevaisuudessa työterveyshuollossa. Mielenterveysongelmien lisääntyessä pitäisi muistaa, että niiden taustalla voi olla myös oppimisvaikeuksia.
– Aikuisten lukitestaus ei vielä useimmilla työpaikoilla kuulu osaksi työterveyttä ja testeihin on hankalaa päästä perusterveydenhuollonkin puolella. Silloin ainut mahdollisuus on mennä itse maksulliseen lukitestiin, valitettavasti osalle tämä on iso kynnys. EOLin sivuilta löytyy muun muassa neuvontapuhelin.
Marttinen korostaa, että luki- ja oppimisvaikeudet ovat hyvin yksilöllisiä.
– Jollakin lukivaikeus näyttäytyy kapea-alaisena, ilmeten esimerkiksi ainoastaan kielten opiskelussa tai sitten voi olla niin, että sekä lukeminen että laskeminen ovat haastavia.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan Työssäoppiminen sujuvaksi materiaalipankki julkaistaan 29. lokakuuta.
