Satakunnassa Kokemäen pohjoisosiin on suunnitteilla laaja tuulipuisto. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on noussut esille huoli alueen luontoarvoista.
Tuulipuistojen rakentaminen maa-alueille saa arvostelua kahdelta monesti napit vastakkain olevalta ryhmältä: metsästäjiltä ja luonnonsuojelijoilta.
Krikiikki käy ilmi lausunnoista, joita on annettu Kokemäen Takajärven alueelle suunnitellusta suuresta tuulivoimala-alueesta ja sen vaatimasta ympäristövaikutusten arvioinnista.
Myrsky Energian kaavailema voimala-alue sijoittuisi kahdeksan kilometriä Kokemäen keskustan pohjoispuolelle, Sääksjärven eteläpuolelle.
Kahdentoista voimalan lavat nousisivat jopa 300 metrin korkeuteen. Alueen laajuus on lähes kolmetoista neliökilometriä. Seutu on metsäistä: sitä kuvataan lausunnoissa erämaiseksi, vaikkakin se on pääosin metsätalouskäytössä.
Alue on harvaan asuttua, mutta lähiseudulla varsinkin Sääksjärven ympäristössä on merkittävästi vapaa-ajanasutusta.
Metsästystä, kalastusta, sienestystä ja retkeilyä
Suomen Luonnonsuojeluliiton Satakunnan-piiri toteaa omassa lausunnossaan, että laajan, asumattoman metsä- ja järvialueen käyttötapoja ovat marjastus, sienestys, metsästys, lintujen ja muun luonnon tarkkailu sekä retkeily.
Luonnonsuojelupiiri pelkää voimalahankkeen vähentävän metsäluonnon monimuotoisuutta.
– Takajärvi on suorantainen erämaajärvi, ja sen ympärillä on Kokemäen suurin yhtenäinen rakentamaton metsäalue. Alueella on viisi pientä erämaista lampea, ja alueella pesii muun muassa Kokemäen ainoa kaakkuripari.
Metsästystä ja metsästäjiä tunteva Satakunnan riistakeskus puolestaan katsoo, että tuulipuisto vähentäisi metsästyksen virkistysarvoa merkittävällä tavalla.
– Metsästäjät arvottavat erämaisuuden, rauhallisuuden ja maisema-arvot usein suuremmiksi kuin saalisarvon, riistakeskus lausuu.
Sopiiko alue tuulivoimalle?
Molemmat tahot pitävät suunniteltua aluetta huonosti soveltuvana tuulienergian tuotantoon. Luonnonsuojelupiiri ihmettelee, miksi alue halutaan varata tuulivoimalle, vaikka sen ei ole katsottu olevan Satakunnan parhaita tuulivoiman tuotantoalueita. Myös Satakuntaliitto huomauttaa asiasta lausunnossaan.
Riistakeskus pitää tuulivoiman rakentamisbuumia kokonaisuudessaan huolestuttavana, koska sen vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle ei tunneta riittävän hyvin.
– Ensisijaisesti tulisi selvittää tuulivoiman rakennusmahdollisuudet lähellä energian käyttäjiä, siten että energiantuotanto tapahtuisi jo rakennetuilla tai muutoin käyttöön otetuilla alueilla, riistakeskus toteaa.
Eläinten kohtalo huolettaa
Alueella ja sen lähistöllä elää selvitysten mukaan muun muassa pohjanlepakoita, kalasääskiä, euroopanmajavia, suurpetoja ja metsäkanalintuja.
Linnuston muutoksista on huolensa lausunut myös Porin lintutieteellinen yhdistys. Yhdistys nostaa esille, että tuulivoimalat aiheuttavat uhan erityisesti merikotkakannalle.
Myös Varsinais-Suomen ely-keskus katsoo omassa lausunnossaan, että linnustolle aiheutuvia vaikutuksia on arvioitu puuttellisesti ja työtä pitää täydentää.
Suunnitelmista on antanut lausunnon myös 19 yksityishenkilöä. Heistä valtaosa vastustaa hanketta viitaten ympäristövaikutuksiin ja lähiseudun asukkaille aiheutuviin haittoihin.
Ympäristövaikutusten arviointi siirtyy nyt seuraavaan vaiheeseen, jossa laaditaan varsinainen arviointiselostus. Selostus otetaan huomioon, jos ja kun tuulivoimayhtiö päättää rakentamisesta ja hakee voimaloille tarvittavia lupia.
Katseet kääntyvät merille
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa 1601 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa. Uusia voimaloita pystytettiin vuoden aikana 212 kappaletta.
Tuulivoimarakentamisen lisääntyminen tarkoittaa samalla sitä, että rakentamatta on aiempaa vähemmän tuulivoimaloille parhaiten soveltuvia maa-alueita varsinkin Länsi-Suomessa.
Monet tuulivoimayhtiöt ovat suunnanneet katseensa jo avomerialueille. Laajamittainen merituulivoiman tuotanto Suomen talousvyöhykkeellä alkaa kuitenkin todennäköisesti vasta ensi vuosikymmenellä.
