Pohjansirvikkään toukkia siirretään Polvijärven Rauanjoelta Imatralle Vuokseen. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen hanke ja yritys nitistää Imatran mäkäräisongelmaa.
Polvijärven Rauanjoesta kerättyjen toukkien odotetaan tuovan avun imatralaisten mäkäräispiinaan. Ison vesiperhosen, pohjansirvikkään, toukkia pyydystetään haaveilla joen pohjasta. Tiiliskivistä on tehty ansoja, joihin toukkien toivotaan kiinnittyvän.
Ensi kesänä toukkajahti jatkuu Lieksassa. Tiilet ovat jo paikallaan Ruunaan Siikakoskessa.
Kari-Matti Vuori on vastuussa ainutlaatuisesta hankkeesta, jossa veden pohjan sammalia ja petoperhosten toukkia yritetään palauttaa Imatralle. Vuori on kehityspäällikkö Suomen ympäristökeskus Syken Luontoratkaisut-yksikössä.
Kovin suurta lovea Etelä-Karjalan mäkäräispopulaatioon ei ole vielä tulossa, sillä haavipäivän saaliiksi Rauanjoelta tuli 22 pohjansirvikkään toukkaa. Ne siirretään puroon Imatralle.
– Hyönteisiä tarvittaisiin satoja, ehkä tuhansia, Vuori sanoo.
Imatralla Vuoksen patoaminen ja rantojen betonointi 1950-luvulla tuhosi joen pohjakasvillisuuden. Elinympäristön mukana katosivat mäkäräisten viholliset, vesiperhosten toukat, jotka tarvitsevat kiinnittymispaikoikseen sammalia.
Mäkäräisen toukkia paljaat pohjakivet eivät ole haitanneet, vaan ne pääsivät lisääntymään petojen puuttuessa vapaammin. Paikallisten asukkaiden mielestä mäkäräisiä on piinallisen paljon.
– Vuoksi on yksi esimerkki paikallisesta luontokadosta. Pohjansirvikkään puuttuminen vaikuttaa myös veden laatuun, selittää Vuori.
Pohjansirvikäs on hämmästyttävä hyönteinen, jonka vahvaa mutta joustavaa seittiä myös Yhdysvaltain avaruustutkimuslaitos Nasa on tutkinut. Toukat saalistavat pyyntiverkoilla hämähäkkien tapaan.
– Toukka ääntelee sirkkojen tapaan, jos toinen peto yrittää lähestyä sen verkkopaikkaa. Pohjansirvikäs on yksi virtavesiin erityisesti sopeutuneista lajeista.
Pohjansirvikäs on eteläisessä Suomessa harvinainen, mutta kanta on elinvoimainen Saarijärven reitillä, Pohjanmaan isoissa joissa ja Lapissa. Vuoksen kannan elvyttämiseen käytetään saman vesistön hyönteisiä, ja siksi toukkia kerätään sopivista kohteista Pohjois-Karjalasta.
Luonnontutkijalle tilanne on ainutlaatuinen. Kaskaiden, luteiden ja heinäsirkkojen siirtämisestä on maailmalla kokemuksia.
– Saksassa on joihinkin keinopuroihin siirretty kokonaisia vesieliöstöjä, mutta tällaista toukkien siirtämistä virtaveteen ei ole tiettävästi yritetty missään, Vuori kertoo.