Suomi ei täytä EU:n vaatimusta kaikkien vanhojen metsien suojelusta, jos uudet kriteerit tulevat voimaan, sanoo Luontopaneelin puheenjohtaja ja ekologian professori Janne Kotiaho.
Ilta-Sanomat kertoi tällä viikolla, että hallitus on saanut valmiiksi päätöksen vanhojen metsien kriteereistä. Kiistellyt kriteerit liittyvät EU:n biodiversitettistrategiaan, joka velvoittaa jäsenmaita suojelemaan kaikki vanhat metsät.
– Tämä tarkoittaa, että kaikki vanhat metsät eivät tule suojelun piiriin. Suomi ottaa kriteerit, jotka ovat tiukemmat kuin tieteellisesti arvioiden pitäisi olla, Kotiaho sanoo.
Myös luonnontilaiset metsät pitää EU:n mukaan suojella, mutta niitä varten on jo olemassa valmis määritelmä.
Yle kertoi poliittiseen päätöksentekoon edenneistä, vanhojen metsien kriteereistä toukokuussa. Ministerien pöydällä oli paperi, josta oli valittavana kaksi vaihtoehtoa: ympäristöministeriön kriteerit ja maa- ja metsätalousministeriön työstämät kriteerit vanhoille metsille.
Vastuuministerit kriteereistä olivat ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd).
Lopullisiksi kriteereiksi on valikoitumassa maa- ja metsätalousministeriön ehdotus, jossa lahopuuta ja puuston ikää koskevat rajat on asetettu siten, että Etelä-Suomesta ei löydy niiden perusteella suojeltavaa.
– Tavoite, joka EU-biodiversiteettistrategiassa on, ei toteudu Suomen osalta, Kotiaho arvio.
Kotiahon mukaan ympäristöministeriön ehdotus olisi ollut lähempänä tieteellistä vanhojen metsien määritelmää, joka Syke ja Luken tutkijat laativat raportissaan aiemmin.
Maa- ja metsätalousministeriön laatimat kriteerit taas lähentelevät luonnontilaisen eli lähes koskemattoman metsän määritelmää, hän arvioi.
– Lahopuuta pitää kriteerien mukaan olla hehtaarilla niin paljon, että se on lähellä luonnontilaisia määriä. Tällaista määrää eivät ole edes tutkijat esittäneet vaatimukseksi, jotta uhanalainen lajisto säilyisi, Kotiaho sanoo.
Vanhojen metsien suojelu tähtää luontokadon pysäyttämiseen.
Maa- ja metsätalousministeriö vaatisi jopa 50 kuutiota lahopuuta hehtaarilta Etelä-Suomen kuusi- ja lehtipuuvaltaisissa metsissä, joka on enemmän kuin monessa kansallispuistossa.
Orpo ei kertonut päätöksestä
Janne Kotiaho sanoo pyytäneensä Luontopaneelille pääministeri Petteri Orpolta (kok.) tapaamista keskustellakseen muun muassa vanhojen metsien määrittelystä. Kotiaho kertoo, että keskustelu pääministerin kanssa sujui myönteisissä tunnelmissa.
Luontopaneelin on asettanut valtioneuvosto, ja sen tehtävä on tukea päättäjiä luontopolitiikan suunnittelussa.
– Aidosti keskustelimme siitä, mitä ympäristöministeriön kriteerit tarkoittavat, ja että ne ovat lähempänä tieteellisiä kriteereitä, Kotiaho sanoo.
Lehtitietojen mukaan ministerit olisivat kuitanneet vanhojen metsien kriteerit hyväksytyksi maanantaina. Kotiaho ja Orpo tapasivat Kesärannassa seuraavana päivänä.
– Hän jätti mainitsematta, että kriteerit oli ilmeisesti jo päätetty. Pettymyksenhän se tuotti, Kotiaho sanoo.
Syke: Nyt valittiin kriteerit luonnontilaiselle metsälle
Myös Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Kimmo Syrjänen sanoo, että valitut kriteerit vanhoille metsille muistuttavat niiden sijaan luonnontilaisia ikimetsiä.
Syrjänen oli laatimassa raporttia, jonka tutkijat tekivät ministeriöiden kriteerityön pohjaksi syksyllä.
Maa- ja metsätalousministeriö toi esiin suojelun vaikutusta teollisuuden puunsaantiin, vaikka EU vaati jäsenmaita laatimaan vanhoille metsille tieteeseen perustuvat kriteerit.
– Oli selvää, että työssä haettiin hyvin tiukkoja kriteereitä. Tarkastelussa ei selvitetty, mikä voisi olla laajin potentiaali vanhojen metsien suojelulle.
Ministeriö on kertonut jo aiemmin halunneensa kriteereistä mahdollisimman tiukat.
Syrjänen sanoo olettaneensa, että ministerit tekisivät poliittisen kompromissin ympäristöministeriön ehdotuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kriteeriehdotusten väliltä.
Hänen mukaan ympäristöministeriön esitys vastaa selvästi paremmin EU:n komission asettamia suuntaviivoja.
– Tämä, että valittiin suoraan tiukemmat kriteerit, on huonompi ratkaisu vanhojen metsien suojelulle.
Ministerit lupasivat lisää suojelua
Kriteerityötä veti ympäristöministeriö. Yksikönjohtaja Mikko Kuusinen kiistää, että ministeriöiden välille olisi syntynyt matkan varrella erimielisyyttä, vaikka he päätyivätkin lähettämään poliittiseen päätöksentekoon kahdet, toisistaan poikkeavat kriteerit.
Kuusisen mukaan maa- ja metsätalousministeriö huolehti kriteerityön aikana myös niiden vaikutuksista elinkeinoelämään, metsätalouteen ja erityisesti metsänomistajiin.
– He eivät halunneet liian löysiä kriteerejä, ettei tulisi liikaa tapauksia, että metsänomistajat eivät pystyisi hyödyttämään metsiään metsätalouteen, Kuusinen sanoo.
Kuusisen mielestä esillä olleita kriteereitä voi siitä huolimatta pitää EU:n vaatimuksen mukaisina eli tieteeseen perustuvina. Hän sanoo, että molempien ministeriöiden kriteerit mahtuvat tutkijoiden raportissa haarukoitujen raja-arvojen sisään.
– On ihan ymmärrettävää, että poliitikot haluavat tietoa vaikutuksista, hän sanoo.
Ministerit kommentoivat päätöstä kriteereistä eduskunnassa keskiviikkona.
Pääministeri Orpon mukaan julki tulleet, vanhojen metsien kriteerit eivät tarkoita, ettei hallitus pitäisi hallitusohjelmasta kiinni. Hallitus on kirjannut vanhojen, valtion omistamien metsien suojelusta ohjelmaansa.
– Ministerit tekevät valmistelua hallitusohjelman mukaisesti. Ja se kirjaus, suojellaan vanhoja metsiä, vanhat metsät, siitä pidetään kiinni, Orpo sanoi.
Hän sanoi, että hallitus suojelee metsää myös kahdessa osassa, joista toinen liittyy kriteereihin.
– Toinen on Metsähallituksen omilla mailla suojelupäätöksillä tehtävä lisäsuojelu, Orpo sanoi.
Myös Kotiaho sanoo keskustelleensa ministeri Orpon kanssa erillisestä suojelupaketista, jos EU:lle laaditut kriteerit eivät kata vanhoja metsiä.
Hän on esittänyt, että hallitus suojelisi 100 000 hehtaaria valtion omistamia metsiä Etelä-Suomesta. Samaa määrää esitti ympäristöministeriö omassa kriteeriehdotuksessaan.
Kotiaho painottaa, että kyseisen määrän lisäksi tulisi suojella myös Metsähallituksen niin sanottu alue-ekologinen verkosto, johon on siirretty valtion arvokkaiksi todettuja, vanhoja metsiä. Niissä tehdään hakkuita rajoitetusti tai ei lainkaan.
Ympäristöjärjestöt ovat pelänneet, että hallitus päätyisi suojelemaan jo valmiiksi hakkuilta suojassa olevia alue-ekologisen verkoston metsiä, jolloin suojelua ei käytännössä tulisi lisää.
Kriteerit lähtevät vielä lausuntokierrokselle, jonka jälkeen niistä tehdään lopullinen päätös. Se mennee syksyyn.
