Lupa aurinko­voimalaan irtoaa joissakin kunnissa helposti, toisissa vaikeimman kautta – tähän on tulossa muutos

Uuteen alueidenkäyttölakiin tulee ehkä nykyistä tarkempia säädöksiä aurinkovoiman rakentamiseen.

Suomeen rakennetaan kokoajan lisää aurinkovoimaloita.

Rakentamisen luvitusprosessit poikkeavat kuitenkin huomattavasti toisistaan. Osa kunnista tahtoo selvittää asiat perin pohjin ja lähtee liikkeelle perinteisellä kaavoittamisella. Osa taas etenee kevyemmällä prosessilla kaavoittamatta etukäteen.

Ympäristöministeriö suunnittelee uuteen alueidenkäyttölakiin tarkempia säädöksiä aurinkovoiman rakentamiseen. Hallitus antaa asiasta lakiesityksen eduskunnalle tänä keväänä.

Kouvolassa kevyempää luvitusta

Kouvolan kaupunki on edennyt usein kevyemmällä suunnittelutarveratkaisulla.

– Vireillä oli useampi aurinkovoimaan liittyvä hanke yhtä aikaa. Näissä lähdettiin liikkeelle samalla tavalla, sillä se oli tasapuolista, sanoo Kouvolan rakennusvalvontapäällikkö Risto Mikkola.

Viimeisimmät Kouvolan Takamaalle suunnitellut aurinkovoimalan suunnitelmat kariutuivat ja hankkeet pysähtyivät. Syynä oli sijainti liian lähellä asutusta.

– Voi olla, että tämä tapa ei tässä tapauksessa ollut oikea. Jatkossa ehkä herkemmin kaavoitamme etukäteen, sanoo Mikkola.

Kuntalaiset ovat olleet huolissaan Kouvolan aurinkovoimaratkaisuista ja siitä, antavatko ne asukkaille ja yhdistyksille liian vähän mahdollisuuksia esittää eriäviä mielipiteitä maaston käytöstä. Mikkola näkee silti, että esimerkiksi Takamaalla erimieltä olevia kuultiin, sillä suunnitelmat kaatuivat.

Virolahti kaavoitti huolella

Virolahden kunta valitsi perinteisen kaavoittamisen, vaikka kevyempikin prosessi olisi tilanteeseen sopinut. Alue on peltoa ja sen koko alle 200 hehtaaria. Tällainen alue ei tarvitse automaattisesti ympäristövaikutuksien arviointia, mutta silti kunta päätti sen tehdä.

Tekninen johtaja Ilkka Jantunen kertoo, että kunta halusi kaikkien mielipiteet esille, ja se toimi parhaiten kaavoittamalla alue etukäteen.

– Kaikki osapuolet ovat tällöin tasavertaisessa asemassa, hän perustelee.

Kunta järjesti myös yleisötilaisuuksia, joissa suunnitelmista keskusteltiin.

Aurinkovoimalle mallia tuulivoiman säännöistä

Ympäristöministeriö suunnittelee tarkennuksia aurinkovoiman rakentamista säätelevään alueidenkäyttölakiin.

Ympäristöneuvos Sanna Anderssonin mukaan valmisteilla on samantyyppiset säännöt, jotka ovat jo olemassa tuulienergialle.

– Jos alueiden käyttölakiin tulee aurinkovoimaa ohjaavat pykälät, tällöin luvan saisi suoraan, kun tietyt ehdot täyttyvät, hän sanoo.

Tällöinkin kaavoitus ja luvitus jäävät silti todennäköisesti rinnakkaisiksi vaihtoehdoiksi alueen suunnitteluun.

Tuulivoimalle on jo olemassa erilliset määräykset, jotka sisältävät jo valmiiksi määritellyt suojaetäisyydet asutuksesta. Kouvolan Takamaan aurinkovoimahankkeessa epävarmuutta herätti juuri etäisyys asutukseen.

– Toivottavasti tulevaisuudessa on ohje suoraan jo alueidenkäyttölaissa, sanoo Kouvolan rakennusvalvontapäällikkö Risto Mikkola.

Tällä hetkellä aurinkovoimaa käsitellään käytännössä samoilla säännöillä kuin muutakin rakentamista. Sitä säätelee rakentamislaki ja nykyinen alueidenkäyttölaki. Maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttui tämän vuoden alussa alueidenkäyttölaiksi.

Luonnonsuojelija suosittelee kaavaa

Luonnonsuojeluliitto puhuu kaavoittamisen puolesta. Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja Riku Rinnekankaan mukaan aurinkovoimaloissa kyse on isoista hankkeista, joiden vaikutukset luonnolle tulee punnita huolella.

– Kaavoitus on tähän paras työväline, hän sanoo.

Yritykset rakentavat ja suunnittelevat aurinkovoimaloita hyvin erilaisille alueille. Virolahden ja Kouvolan esimerkkitapaukset ovat pellolla, mutta voimaloita suunnitellaan myös turvesoille ja metsiin. Kaikki sijaintipaikat eivät ole luonnon kannalta hyviä.

– Pelto on meidän näkökulmastamme paras paikka, sillä paikalla on ennestään vain pari kasvilajia. Muutos aurinkovoimalaksi voi jopa monipuolistaa lajistoa, sanoo Rinnekangas.