Maailman keskilämpötila ylitti kriittisenä pidetyn 1,5 asteen rajan ensimmäistä kertaa viime vuonna.
Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin suurimmalla osalla mantereista, ja lukuisat kuumuuteen liittyvät ennätykset paukkuivat rikki.
Vuoteen mahtui muun muassa historian kuumin, yksittäinen päivä. Sateita aiheuttavaa vesihöyryä sekä kasvihuonekaasuja eli hiilidioksidia ja metaania oli ilmakehässä enemmän kuin koskaan mittaushistoriassa.
Mittaushistoria ulottuu lämpötilojen osalta vuoteen 1850 eli esiteolliseen aikaan.
Viime vuonna maailman keskilämpötila oli yhteensä 1,6 astetta esiteollista aikaa korkeampi.
Tiedot käyvät ilmi Copernicus-ilmastopalvelun säädatasta. Data on koottu useasta lähteestä, joiden joukossa ovat muun muassa Yhdysvaltain avaruushallinto NASA ja maailman ilmatieteen järjestö WMO.
– Viime vuosi oli aidosti ilmastollisten ennätysten vuosi, toimialajohtaja ja tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta summaa. Korhonen on myös Ilmastopaneelin jäsen.
Puolentoista asteen lämpötilaraja on ilmastonmuutoksen kriittinen ja tunnettu rajapyykki.
Se on peräisin Pariisin ilmastosopimuksesta, jossa kaikki maailman maat ovat toistaiseksi sitoutuneet pysäyttämään lämpenemisen.
Viime vuoden ennätyksessä ei kuitenkaan ole vielä kyse Pariisin rajan rikkoutumisesta, sillä ilmastosopimuksen rajat viittaavat ihmisen aiheuttamaan lämpenemiseen.
Viime vuoden poikkeuslukemia selittää osaltaan luonnollinen sääilmiö El Niño. Säännöllisin väliajoin toistuva ilmiö tarkoittaa muun muassa pasaatituulten heikkenemistä, mikä lämmittää Tyynenmeren aluetta ja siten koko maailmaa. Lämpötilan kohoamista yli kriittisen rajan osattiinkin ennakoida.
Ihmisen toiminta oli kuitenkin yhä ylivoimaisesti suurin syy lämpenemiseen.
Ihmisen aiheuttamien ilmastopäästöjen vaikutus keskilämpötilan nousussa oli viime vuonna 1,3 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
– Vielä ei siis rikottu Pariisin sopimuksen rajaa eli tämä ei ollut vielä se ihmistoiminnan aiheuttama puolentoista asteen ylitys. Mutta ei siitä enää kauhean kaukana olla, Korhonen sanoo.
Tulvat ja myrskyt ovat esimakua 1,5 asteen maailmasta
Korhosen mukaan lämpötilakäyrä ei jatka yhtenäisenä viivana ylöspäin. Luonnollinen vaihtelu ja sääilmiöt heiluttavat sitä sekä ylös että alaspäin.
Alkaneesta vuodesta 2025 on siksi vielä vaikea sanoa, millaiseksi keskilämpötila muodostuu. El Niño on ainakin hiipunut.
Ilmastopäästöjen on kuitenkin laskettu nostavan lämpötilan pysyvämmin 1,5 asteen yli 2030-luvun alussa.
– Meillä on nykyisellä globaalilla päästötasolla kuutisen vuotta aikaa siihen, että hiilibudjetti puoltatoista astetta varten täyttyy, Korhonen sanoo.
Lämpenemisen pysäyttäminen vaatii, että maailma pääsisi nopeasti hiilineutraaliuteen eli tilanteeseen, jossa päästöjä syntyy vain sen verran, kun hiilinielut niitä imevät. Keskilämpötila voi alkaa myös laskea, jos hiiltä lisäksi poistetaan ilmakehästä metsittämisen ja teknologian avulla.
– Mutta tällä hetkellä näyttää aika huonolta. Ollaan aika lailla ennustetussa vauhdissa 1,5 asteen ylittymiseen.
Viime vuosi avasikin karun näkymän siihen, miltä lämpötilarajan rikkonut maailma näyttää.
Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen meni tuskin keneltäkään ohi. Maastopalot Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, satoja tappaneet tulvat Espanjassa ja vaaralliset hellelukemat Välimeren maissa vilisivät otsikoissa.
Niistä suurinta osaa voimisti juuri ilmaston lämpeneminen.
Korhonen ottaa esimerkiksi myös hurrikaanit, joita oli viime vuonna yhteensä yksitoista Pohjois-Atlantilla. Korhosen mukaan ilmastonmuutos voimisti niitä kaikkia.
Myös Suomessa rikottiin säähän liittyviä ennätyksiä. Muun muassa hellepäiviä oli enemmän kuin koskaan.
Ilmastomallien mukaan Suomi lämpenee puolestatoista kahteen kertaan nopeammin kuin maailma keskimäärin. Viime vuosi oli jo kolmisen astetta lämpimämpi kuin esiteollinen aika.
– Ehkä suurin tuntemus on suuri pettymys, ilmastotutkija kuvaa tuoreen datan aiheuttamia tuntoja.
– Olemme puhuneet vuosikymmeniä, että näin tulee tapahtumaan. Toimia ei silti globaalilla tasolla ole saatu merkittävästi tehtyä. On hyvin surullista katsoa uutisia sään ääri-ilmiöistä ja niiden aiheuttamasta kärsimyksestä ja tuhosta. On kauhistuttavaa, mitä tulevaisuudessa on tulossa, Hannele Korhonen sanoo.
