Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand sanoo, että lopputulos voisi koostua monista erilaisista osuuksista. Osa matkasta saattaisi tulla toteutettavaksi tunnelilla.
Merja Siirilä,
Pekka Ruissalo
Väylävirasto on antanut suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:lle tehtäväksi selvittää, voisiko Vaasan ja Ruotsin Uumajan välille rakentaa kiinteän yhteyden.
Tutkimuksessa tarkastellaan liikenne-ennusteita ja arvioidaan hankkeen vaikutuksia. Lisäksi toteutettavuustutkimuksessa selvitetään yhteyden rakennettavuutta, merenkulun toimintaedellytyksiä, ympäristövaikutuksia ja kestävyyttä.
Tarkastelussa ovat myös sähkön ja vedyn siirtoyhteyksien mahdolliset synergiat.
Hanke perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, joka edellyttää Merenkurkun kiinteän yhteyden selvittämistä.
Vaasalainen eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) uskoo, että lopputulos voisi koostua monista erilaisista osuuksista.
– En näe itse mitenkään mahdottomana, että tulisi tunneli. Todennäköisintä on se, että kokonaisuus koostuu monesta eri osasta. On myös tekninen ratkaisu, miten tunneli siihen istuu.
Yhteyden iso kuva koskee Strandin mukaan sitä, miten se vaikuttaa Suomen asemaan kansainvälisesti.
– Kiinteä yhteys yhdistäisi Suomen hyvin maailman logistiikkaketjuihin.
Uumajan ja Vaasan välinen etäisyys on noin 100 kilometriä, ja lyhin rannikoiden välinen etäisyys noin 80 kilometriä. Nykyisin tämä reitti liikennöidään lautalla, ja matka-aika on noin 3,5–4 tuntia.
Teknisiä haasteita ja ympäristön herkkyyttä
Merenkurkun kiinteä yhteys on teknisesti erittäin haastava hanke.
Merenkurkussa on sekä matalia että syviä alueita, ja tärkeät meriväylät on pidettävä toiminnassa. Lisäksi alue on luonnonolosuhteiltaan herkkä. Siellä on laajoja luonnonsuojelualueita, jotka on otettava huomioon.
WSP Finlandin projektipäällikkö Risto Jounilan mukaan jokaisen insinöörin unelmatehtävä olisi olla mukana rakentamassa vaativaa, lähes mahdottomaksi luultua hanketta.
– Vaikka työ on vasta alkuvaiheessa, olemme vakuuttuneita siitä, että saamme luotua realistisen pohjan suunnitelmalle, hän kertoo tiedotteessa.
Väyläviraston liikennejärjestelmä ja maankäyttö asiantuntija Aimo Huhdanmäki kertoo, että tutkimus käsittelee yhteyden rakennettavuutta.
– Toinen asia on sitten toteutettavuusselvitys, eli se, että mihin paikkaan yhteys tulisi. Mikä osa siitä olisi pengertä, mikä osa siltaa, mikä tunnelia, joku näistä tai näiden kombinaatio, Huhdanmäki selventää.
Tarvitaan teknisesti järkeviä ratkaisuja, jotka huomioivat merivirrat, jään liikkeet ja myrskytuulten vaikutukset.
Merenkulkua, ympäristövaikutuksia ja kustannuksia tarkastellaan yksityiskohtaisesti.
Kustannukset ja aikataulut selviävät myöhemmin
Konsulttiyhtiö WSP on koonnut työhön kansainvälisen asiantuntijaryhmän Suomesta, Ruotsista ja Kanadasta.
Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla vedenalainen tunneli, joka merkitsisi huomattavan pitkää rakennelmaa. Norjassa on rakenteilla maailman pisin merenalainen maantietunneli, joka on noin 27 kilometriä pitkä.
Maailman pisin merenalainen rautatietunneli Japanissa taas on noin 54 kilometriä. Merenkurkun tunneli olisi näitä huomattavasti pidempi.
Selvityksessä pyritään myös määrittämään hankkeen kustannushaarukka. Esimerkiksi Tekniikka ja Talous-lehti kertoo, että Norjan tunnelin kustannusten arvioitiin vuonna 2020 olevan noin 1,92 miljardia euroa.
Selvityksen on määrä valmistua keväällä 2025.
Vaikka konkreettisia aikatauluja ei vielä ole, Huhdanmäki huomauttaa, että isot hankkeet vaativat aina pitkän suunnittelu- ja toteutusajan.
