Kiirunan keskustaa siirretään kaivoksen tieltä. Tänä vuonna siirtyy kolme historiallista taloa, ensi vuonna kymmenen. Muutto koskettaa tuhansia asukkaita.
Pohjois-Ruotsin Kiirunassa kaupungin muutto alkaa kiihtyä. Kaivosyhtiö LKAB:n vanhempi projektipäällikkö Joel Ahlquist arvioi, että tällä hetkellä noin 2 000 ihmistä työskentelee vuosittain suoraan tai epäsuoraan Kiirunan keskustan siirron parissa.
– Olemme kaupungin siirron huippukohdassa, Ahlquist sanoo puhelimitse.
Kiirunassa päätoimipaikkaansa pitävä kaivosyhtiö LKAB laajenee ja sen vuoksi kaupungin keskustan pitää muuttaa. Maa voi sortua vanhan keskustan alla.
Kaupungin siirrosta ilmoitettiin Kiirunassa vuonna 2004. Ensimmäiset talot siirrettiin vuonna 2017. Muuton pitäisi olla valmis arviolta vuoteen 2035 mennessä.
Osa vanhan keskustan taloista puretaan, osa säilytetään ja siirretään niiden kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.
Kaivosyhtiö on jo siirtänyt parikymmentä historiallista rakennusta ja saman verran on vielä muuttamatta. Rakennusten seuraava muuttoaalto alkaa syksyllä kolmen talon siirrolla. Vuonna 2025 siirretään noin kymmenen rakennusta.
– Loput siirrämme vuonna 2026, Ahlquist sanoo.
Kaupunkikeskustan siirto on jättimäinen, ainutlaatuinen ja kallis hanke. Kuitenkin se kannattaa, koska kaivoksesta saatava rautamalmi on strateginen raaka-aine Ruotsin valtiolle.
Kaivosyhtiö käyttää voitoistaan neljänneksen muuttoon
Kaivosyhtiö LKAB on käyttänyt tähän mennessä Kiirunan ja lähellä sijaitsevan Malmivaaran siirtämiseen noin 2,6 miljardia euroa. Neljäsosa yhtiön voitoista kuluu muuttoon, kertoo vanhempi projektipäällikkö Joel Ahlquist.
– Kaivoslaki Ruotsissa on tässä tarkka, eli kaivosyhtiö maksaa kulut. On niin kannattavaa louhia rautamalmia, että kokonaisen kaupungin siirtäminen kyllä kannattaa.
Kaivosyhtiön pitää rakentaa uusia ja joko purkaa tai siirtää vanhoja rakennuksia, jotta se saa luvan louhia rautamalmia.
Kiirunan kaivos on maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos ja se tuottaa yli 80 prosenttia Euroopan unionin rautamalmista. Rautamalmista valmistetaan terästä, jota puolestaan käytetään rakentamisessa ja teollisuudessa.
Kiirunan vanha keskusta on jo hiljentymässä
Vanha keskusta hiljenee pikkuhiljaa. Siellä näkyy vielä asukkaita ja kauppoja. Valtio-omisteinen LKAB on jo vuosia purkanut rakennuksia vanhassa keskustassa 3-6 kilometrin päässä uudesta keskustasta. Suurin osa liikkeistä ja toimistoista on jo siirtynyt uusiin rakennuksiin uuteen keskustaan.
– Rakennamme enemmän asuntoja, kuin mitä puramme. Tällä hetkellä 1 800 uutta asuntoa on valmiina, ja olemme purkaneet noin 1 200-1 300 asuntoa, Joel Ahlquist arvioi.
Lopulta vuosien päästä Kiirunan vanha keskusta hiljenee kokonaan. Asuminen vanhan keskustan alueella tulee vuosien mittaan ensin mahdottomaksi ja lopulta jopa vaaralliseksi maan vajoamisriskin takia. Räjäytysten vuoksi taloihin tulee ja on tullut halkeamia.
– Tilalle tulee ensin puisto ja vapaa-ajanviettopaikka. Myöhemmin vuosien mittaan alue muuttuu vaaralliseksi ja alue suljetaan, Ahlquist kertoo.
Yhteensä Kiirunassa asuu noin 22 000 ihmistä.
Muutto koskettaa noin 6 000 asukasta.
Tähän mennessä melkein puolet heistä on muuttanut.
Joel Ahlquist
Kaivosyhtiö käy neuvotteluja vaikutusalueen asukkaiden ja talonomistajien kanssa. Neuvottelujen ja sopimusten parissa yhtiöllä työskentelee 12 henkilöä täyspäiväisesti.
Joel Ahlquistin mukaan kaivosyhtiö pyrkii saamaan sopimukset asukkaiden kanssa 5–10 vuotta ennen asuinrakennuksen purkamista.
”Totta kai on ihmisiä, jotka eivät hyväksy, mitä teemme”
Joel Ahlquistin mukaan melkein kaikkien, 93 prosentin kanssa asukkaista kaivosyhtiö on jo päässyt sopimukseen.
– Totta kai on ihmisiä, jotka eivät hyväksy, mitä teemme. Kyselymme mukaan noin 80 prosenttia hyväksyy.
Taustalla lienee se, että kaivosyhtiö LKAB työllistää suoraan noin 2 500 henkilöä pelkästään Kiirunassa. Lisäksi se ostaa palveluita ja tuotteita parilta tuhannelta alihankkijalta ja pienemmältä yritykseltä.
– Kaivos on kaupungin isoin työllistäjä, mutta muita tärkeitä aloja on matkailu ja avaruusteknologia, Ahlquist sanoo.
Kiirunassa sijaitsee myös Ruotsin avaruuskeskus Esrange ja Abiskon kansallispuisto.
