Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkisellä on huoli siitä, että valtionjohdon puheet itärajan merkityksestä eivät konkretisoidu rahoituksena.
Hallitus kokoontui tiistaina kehysriiheen, jossa se päätti kolmen miljardin euron leikkauksista.
– Toivotaan, että siellä (kehysriihessä) on ollut ymmärrystä meidän tarpeisiin, esimerkiksi alemman tieverkon suhteen, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen sanoo.
Mäkisellä on huoli siitä, että valtionjohdon puheet itäisen Suomen merkityksestä eivät konkretisoidu rahoituksena.
Etelä-Savossa on paljon vapaa-ajan asukkaita, joille varsinkin alemman tieverkon kunnolla on merkitystä. Myös sote-palveluiden toimivuus on tärkeää sekä vapaa-ajan asukkaille että vakituisille eteläsavolaisille.
– Vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat täydentävät maantieteellisesti toisiaan, Mäkinen sanoo.
Laajakaistaverkko kattaa tällä hetkellä noin puolet maakunnasta. Esimerkiksi digitaaliset sotepalvelut, etätyö ja monipaikkaisuus vaativat toimivia nettiyhteyksiä.
Etelä-Savossa on alueita, joissa tietoliikenneverkon kehitys ei tule pelkästään markkinaehtoisesti toteutumaan, jolloin osa rahoituksesta tarvitaan julkiselta puolelta.
Mäkisen mukaan myös rajaturvallisuus edellyttää sitä, että Suomen puolella raja on asuttu. Alueen elinvoimaisena pysyminen vaatii yrityksiä, työnantajia ja sitä, että hyvinvointipalvelut ovat kunnossa.
– Asuttu maakunta on turvallinen maakunta, Mäkinen toteaa.
Etelä-Savo kuuluu Itä-Suomen neuvottelukuntaan, joka pyrkii parantamaan itäisen Suomen asemaa valtakunnan tasolla. Neuvottelukuntaan kuuluvat myös Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien liittojen johtavat luottamushenkilöt, maakuntajohtajat ja alueen kansanedustajat.
